Riikka Nousiainen – Asukastoiminta tuo kiintymäpintaa yhteisöön

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivään.

Hoas ei tarjoa vain asumista, vaan antaa opiskelijalle turvallisen kodin lisäksi mahdollisuuden yhteisöllisyyteen ja oman osaamisen kehittämiseen vaikkapa työuraa varten. Riikka Nousiainen on tarttunut kaksin käsin näihin mahdollisuuksiin.

Kaikki lähti siitä, kun Nousiainen muutti puolisonsa kanssa vuonna 2020 Etelä-Koreassa vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen ja alkoi opiskella ensin tradenomiksi ja sitten yhteisöpedagogiksi. Etelä-Koreaan hänet oli vienyt kielten opintojen sivustolta löytynyt etelä-korealainen mies.

– Kun tulimme Suomeen, laitoin hakemuksen Hoasille, ja sopiva asunto löytyi Kannelmäestä. Olen viihtynyt hyvin. Koulut ovat lähellä, ja juna kulkee vierestä. Menin pian muuton jälkeen myös asukaskokoukseen, koska halusin tutustua naapureihin. Ensin olin asukastoimikunnan rivijäsenenä, sittemmin sihteerinä ja useamman vuoden puheenjohtajana, kertoo Nousiainen, jonka opinnot päättyvät vuoden 2026 keväällä, mutta Hoasilla pariskunta saa asua vielä puoli vuotta valmistumisen jälkeen.

Nousiaisen asukasaktiivipolku vei puheenjohtajuuden myötä Hoasin yhteistyöelimeen, jonka edustajana hänet valittiin puolestaan Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukuntaan eli Soankiin. Lisäksi Nousiainen toimi pari vuotta Hoas hostina. Annetaanpa aktiivisen naisen itsensä kertoa, miksi hän on halunnut olla kaikessa mukana.

– Ihan parasta on ollut se, miten voi itse vaikuttaa asumiseen ja yhteisöllisyyteen. Olen tutustunut valtavasti ihmisiin, ja saanut yhteisön ympärilleni. Sen lisäksi olen saanut kokemusta muun muassa tapahtumien järjestämisestä, kokouskäytännöistä ja budjetoinnista, mitkä taidot hyödyttävät myös työuralla. Hoasin kanssa on mahdollisuus tehdä vaikka mitä, hehkuttaa Nousiainen, ja jatkaa:

– Olisin jäänyt äärettömän paljosta paitsi, jos en olisi ollut asukashallinnossa mukana. Tämä toiminta antaa niin paljon enemmän kuin pelkän kodin. En ymmärrä miksi kukaan haluaisi asua missään muualla. Iso ja tärkeä osa elämästäni päättyy, kun muutan pois, ja jään varmasti kaipaamaan Hoasia, mutta iloitsen siitä, että olen saanut tätä kautta elinikäisiä ystäviä. Uskon myös, että tulevaisuudessa minulle on hyötyä siitä, että olen saanut luotua tällaisen verkoston ympärilleni.

Hoasin Kannelmäen kohde on valtava, yli 700 asukkaan yhteisö, jossa asuu suomalaisten lisäksi paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

– Suomalaisia on vähän vaikeampi saada tapahtumiin, kun kilpailemme yliopistojen, ainejärjestöjen ja oppilaskuntien omien tapahtumien kanssa. Mutta kun kerran saa ihmisen mukaan, hän yleensä tulee toistekin, vakuuttaa Nousiainen.

Kannelmäessä järjestetään matalankynnyksen tapahtumia, joihin on helppo poiketa. Säännöllisesti kerhohuoneella järjestetyt iltapäiväkahvit ovat osoittautuneet suosituiksi.

– Sain idean iltapäiväkahveihin Soankin tilaisuudessa, kun jyväskyläläinen edustaja kertoi heidän toiminnastaan. Juuri tällaisten ideoiden takia kannattaa pitää yhteyttä muihin toimijoihin, toteaa Nousiainen.

Tapahtumien lisäksi yhteisöllisyyttä edistetään niin Kannelmäessä kuin monissa muissakin Hoasin kohteissa yhteishankintojen kautta. Kierrätystalous on tässä muodossa toiminut säätiön taloissa jo vuosikymmeniä. Nousiainen korostaa myös yhteistilojen merkitystä.

– Asukkaat järjestävät kerhohuoneella yhteisten tapahtumien lisäksi esimerkiksi synttäreitään. Kun asunto on pieni, ei sinne ole mukavaa kutsua useampia ihmisiä.

Asukastapahtumia järjestetään Kannelmäessä yleensä kerran kuussa. Tilaisuuksien kirjo on moninainen: on grillijuhlia, pikkujouluja, laskiaistapahtumia, peli-iltoja, erilaisia ulkoilutapahtumia ja tietovisailullisia Kahoot-iltoja.

– Osallistujien määrä tilaisuuksissa vaihtelee. Kahvitapahtumissa on yleensä noin 30 henkeä, mikä on ihan hyvä määrä osallistujia. Henkilökohtainen ennätykseni on sadan osallistujan saaminen paikalle, kun jaossa oli mustia Hoas-ämpäreitä eräässä ulkoilutapahtumassa, kertoo Nousiainen, ja muistelee hymyssä suin, kuinka sai vakuutella ämpäreiden kutsuhuudon voimakkuutta.

– Pitkään puhuin kokouksissamme, että hankitaan ämpäreitä, että ne vetävät ihmisiä paikalle. Ulkomaalaiset jäsenemme eivät uskoneet, vaan kyselivät, että onko siinä ämpärissä jotain tarjolla. Kun tyhjät ämpärit sitten todella vetivät väkeä paikalle, ulkomaalaiset olivat aivan ihmeissään.

Kannelmäen asukastoimikunnassa on neljä virallista jäsentä, joista Nousiainen on ainoa suomenkielinen. Kokouskieli on englanti, ja kokouksiin saa tulla mukaan vaikkei viralliseen kokoonpanoon kuulukaan.

– Olen saanut asukastoiminnan kautta ylläpidettyä kielitaitoani, ja tutustua toisiin kulttuureihin. Se on suuri etu. Hoasissa kansainvälisyys on merkittävä vahvuus, toteaa Nousiainen.

Asukasviestintä hoidetaan pääosin MyHoas-järjestelmän kautta sähköisesti. Asukastoimikunnan kesken viestitään myös Whatsapp- tai Telegram-ryhmissä.

– On hyvä, että yleisviestintä menee MyHoasin kautta, jolloin viesti saadaan perille kaikille asukkaille. Samalla minimoidaan väärinkäytökset, joita sosiaalisen median kanavissa tapahtuu, toteaa Nousiainen.

Asukasaktiivisuus on viime vuosina vähentynyt myös Hoasin taloissa. Kilpailijoina ovat monet muut vapaa-ajan riennot ja tietysti sosiaalinen media. Moni myös pelkää, että toiminta vie liian suuren osan vähäisestä vapaa-ajasta.

– On ihan ymmärrettävää, ettei aina jaksa olla aktiivinen. On kuitenkin tärkeää, että asukasdemokratia on olemassa, jotta voimme vaikuttaa asioihin, ja luoda itsellemme turvallisemman asuinympäristön tutustumalla naapureihin. Toiminnasta voi luoda juuri sellaista kuin toimijat itse haluavat, kannustaa Nousiainen, joka arvelee itse oivaltaneensa yhteisöllisyyden merkityksen Etelä-Koreassa, jossa kulttuuri kaiken kaikkiaan on yhteisöllisempi kuin meillä Suomessa.

Hoas pitää asukashallintoa erittäin tärkeänä asiana, ja on kehittänyt sitä jo ennen kuin se tuli lakisääteiseksi valtion tukemissa vuokrataloissa vuonna 1990. Mukaan on haluttu sitouttaa myös ulkomaalaiset opiskelijat. Tavoitteen saavuttamiseksi säätiö aloitti vuoden 2022 syksyllä Hoas host –työparitoiminnan Pasilassa ja Kannelmäessä, joiden kohteissa asuu eniten ulkomaalaisia.

Hostit ovat opiskelijoita, joille maksetaan toiminnasta myös palkkaa. Heidän tehtävänään on neuvoa, luoda asumisviihtyvyyttä ja järjestää tapahtumia. Toiminnasta hyötyvät ulkomaalaisten lisäksi kaikki alueiden Hoas-asukkaat.

– Asukastoiminta tuo niin ulkomaisille kuin suomalaisille opiskelijoille kiintymäpintaa yhteisöön. Hostit ovat tuoneet tapahtumien järjestämisen ihan uudelle tasolle, kun mukaan on saatu useampia järjestäjiä, iloitsee Nousiainen, joka itse toimi hostina vuosina 2023 – 25, ja on myös tehnyt host-toimintaan perehdytysmateriaalin.

Nousiainen toteaa vuosien varralle tajunneensa, että säätiössä tehdään paljon työtä taustalla opiskelijoiden elämän helpottamiseksi.

– Hoas keskustelee asukkaiden kanssa asumiseen liittyvistä haasteista ja pyrkii yhteistyössä selvittämään asioita. Koen, että säätiö toimii läpinäkyvästi ja meille asukkaille perustellaan asioita. Tällainen vuokranantajan toiminta ei ole itsestäänselvyys, ja koen olevani onnekas, kun olen saanut asua Hoasilla.

Nousiainen pitää tärkeänä, että samalla tyylillä jatketaan tulevaisuudessa. – On tärkeää, että asukkaat kiinnostuvat vaikuttamaan omaan asumiseensa, mutta yhtä tärkeää on, että vuokranantaja haluaa mahdollistaa asukkaiden äänen kuulumisen.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Mikko Käkelä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot