Hiilijalanjälki

Hiilitiekartassa kuvataan ne toimenpiteet, joiden avulla vähennämme toimintamme kasvihuonekaasupäästöjä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Tällä hetkellä emme tavoittele hiilineutraaliutta, sillä tämä tavoite vaatisi päästökompensaatiota. Yleishyödylliselle säätiölle kompensaatio olisi merkittävä kustannuserä, joka heijastuisi myös asukkaiden vuokriin. Lisäksi päästökompensaatioon liittyy edelleen epävarmuuksia kompensaatiohankkeiden vaikuttavuudesta. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi päästövähennysten pysyvyyden ja todentamisen varmistaminen. Laadukkaan kompensoinnin suunnittelu, arviointi ja seuranta vaativat myös asiantuntijaosaamista ja henkilöstöresursseja. Siksi keskitymme ensisijaisesti vähentämään oman toimintamme päästöjä mahdollisimman tehokkaasti.

Olemme sitoutuneet Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen mukaisiin päästövähennystavoitteisiin. SBTi tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden tavoitteiden ulkopuoliseen varmennukseen, mutta säätiöiden tavoitteita ei tällä hetkellä varmenneta. Tästä syystä tavoitteitamme ei voida virallisesti verifioida SBTi:n toimesta, vaikka ne perustuvat samoihin tieteeseen pohjautuviin periaatteisiin.

Suurin yksittäinen päästölähteemme on tällä hetkellä käyttöomaisuus, eli rakennuttaminen sekä peruskorjaaminen. Koska toimintamme sisältää sekä uudis- että korjausrakentamista, niiden vaikutus hiilijalanjälkeemme on merkittävä. Rakentamisen määrä vaihtelee vuosittain, minkä vuoksi myös päästöt voivat vaihdella huomattavasti eri vuosien välillä.

Hiilijalanjälkilaskennassamme rakennushankkeiden päästöt kohdistetaan niiden valmistumisvuodelle. Tämä voi aiheuttaa suuria vuosittaisia vaihteluita laskennan tuloksissa erityisesti silloin, kun valmistuu tavallista enemmän tai vähemmän rakennus- ja korjaushankkeita.

Kokonaispäästöjen lisäksi seuraamme siksi myös päästöintensiteettiä suhteessa liikevaihtoon ja asuinpinta-alaan. Näiden tunnuslukujen avulla voimme arvioida päästökehitystä pitkäjänteisesti ja vertailla tuloksia eri vuosien välillä rakentamisen määrästä riippumatta. Näin varmistamme, että päästövähennystyömme etenee oikeaan suuntaan myös silloin, kun yksittäisten vuosien tulokset vaihtelevat.

Scope 1 -luokkaan kuuluvat yrityksen omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat päästöt. Näihin päästöihin lasketaan esimerkiksi työsuhdeautojen polttoaineen käyttö tai ostetut tietokoneet ja kännykät. Näihin päästöihin on usein helpointa vaikuttaa, koska ne linkittyvät suoraan yrityksen toimintaan.

Scope 1 päästömme ovat yhteensä koko hiilijalanjäljestämme 0,1 % (18 tCO2e). Vuonna 2024 päästöt olivat 24 tCO2e eli päästöt ovat tässä kategoriassa laskeneet vuoden takaisesta. Laskentatavan muutoksesta johtuen kylmäaineiden täyttömäärät puuttuvat vuoden 2025 laskennasta.

Tällä hetkellä ei ole perusteltua tehdä merkittäviä toimia tämän scopen päästöjen vähentämiseksi, sillä 99,9 % toimintamme päästöistä syntyy muualla. Kannattavampaa on tehdä pieniä muutoksia siellä, missä se on mahdollista, eikä aiheuta merkittäviä kustannuksia.

Scope 2:een kuuluu ostoenergia eli käytännössä Hoasin ostama sähkö ja lämpö.

Scope 2:n osuus kokonaispäästöistämme on 0 % eli 0 tCO2e. Nämä päästöt ovat laskettu markkinaperusteisesti. Vuonna 2024 markkinaperusteiset ostoenergian päästöt olivat myös 0 tCO2e.

Markkinaperusteinen laskenta perustuu kunkin hankitun energiatoimittajan ilmoittamaan päästökertoimeen. Koska Hoas ostaa kaiken ostoenergian joko tuotettuna fossiilittomilla energiamuodoilla tai hankkii kulutusta vastaavan määrän alkuperätakuita, on päästökerroin 0.

Jos laskenta tehtäisiin sijaintiperusteisesti eli energiankulutus kerrottaisiin maakohtaisilla keskiarvokertoimilla huomioimatta ostetun energian tyyppiä, olisivat päästöt tässä kategoriassa 8 162 tCO2e. Tällä hetkellä Hoasin suurin yksittäinen päästöjen lähde on rakennuttaminen ja korjaaminen, jonka päästöt ovat 5 732 tCO2e. Mikäli ostoenergiaa ei siis hankittaisi uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna, olisi se suurin päästölähteemme.

Kaikki ostoenergia on hankittu lokakuun 2023 alusta alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna eli nollapäästöisinä.

Scope 3 tarkoittaa epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät oman toiminnan ulkopuolella, mutta liittyvät Hoasin toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi materiaalien ja palveluiden hankinnasta, jäte- ja vesihuollosta sekä rakennuttamisesta ja korjaamisesta aiheutuvat päästöt. Scope 3 -päästöt muodostavat usein suurimman osan organisaation kokonaispäästöistä, ja ne jaetaan 15 eri kategoriaan.

Scope 3:n päästöt kattoivat vuonna 2025 99,9 % Hoasin kokonaispäästöistä eli 16 449 tCO2e. Vuonna 2024 päästöjä scope 3:ssa oli 17 704 tCO2e, joten päästöt ovat laskeneet.

Rakennuttamisen päästöihin vaikutamme vähähiilisen rakentamisen ohjeella, jonka avulla vaikutamme uudiskohteidemme hiilijalanjälkeen. Vuonna 2025 valmistuneen uudiskohteemme päästöt laskettiin perustuen uudiskohteen päästöselvitykseen sen sijaan, että laskenta olisi perustunut yleisiin kertoimiin.

Ostetut tuotteet ja palvelut ovat yksi merkittävimmistä päästölähteistämme. Näihin kuuluvat esimerkiksi kiinteistöhuollon ja muiden palvelukumppaneidemme toiminnasta aiheutuvat päästöt. Tavoitteenamme on kehittää päästölaskentaa yhdessä suurimpien yhteistyökumppaniemme kanssa, jotta saamme entistä tarkempaa tietoa hankintojemme ilmastovaikutuksista.

Tarkemman tiedon avulla voimme tunnistaa tehokkaimmat päästövähennyskeinot ja laatia kumppanikohtaisia päästövähennyspolkuja ostamillemme palveluille. Vuonna 2025 useat yhteistyökumppanimme toimittivat Hoasille omat toimittajakohtaiset päästötietonsa, mikä paransi hiilijalanjälkilaskennan tarkkuutta merkittävästi.

Käytännössä materiaaliperusteinen laskeminen eroaa kustannusperusteisesta laskennasta siinä, että kustannusperusteinen laskenta ei ota kantaa eurojen sisältöön. Esimerkiksi sähköautojen käyttöön siirtyminen nostaa yleensä kuluja. Näin ollen kustannusperusteisessa laskennassa laskennalliset päästöt kasvavat huolimatta siitä, että todelliset päästöt pienenevät. Materiaaliperusteisessa laskennassa huomioidaan, mihin euroja käytetään ja mitä todellisia päästöjä eurojen takaa löytyy.

Esimerkiksi kiinteistöhuoltopalveluissa toimittajakohtaisten päästötietojen käyttöönotto pienensi laskennallisen hiilijalanjäljen arviota 3 045 tCO₂e:stä 940 tCO₂e:hen. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että tarkempi data antaa aiempaa luotettavamman kuvan todellisista päästöistä.

Energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin on vaikea vaikuttaa ainakaan niillä keinoin, joita työkalupakissa on tällä hetkellä. Ne aiheutuvat esimerkiksi energiantuotantoon tarvittavan infran rakentamisesta. Ainoa keino, millä voimme näihin päästöihin vaikuttaa jossain määrin on energiatehokkuuden parantaminen ja tätä kautta energiankäytön vähentäminen. Toimia energiatehokkuuden parantamiseksi teemme jatkuvasti.