Eveliina Weidenbacher – Opiskelija tarvitsee hyvän kodin jaksaakseen elämässä

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivään.

Hoasin hallituksen asukasjäsenä 2023 – 2025 toiminut Eveliina Weidenbacher korostaa, että opiskeluaika ei ole vain välivaihe elämässä. Myös opiskelija tarvitsee kohtuuhintaisen, laadukkaan ja turvallisen kodin, että jaksaa ponnistella eteenpäin. Tässä maailmanajassa se on entistä tärkeämpää.

– Opiskelija-asumisesta puhuttaessa kuulee sanottavan, että se on vain väliaikainen vaihe elämässä, mutta kuinka väliaikainen on aika, joka kestää keskimäärin kuusi vuotta. Opiskelijakin tarvitsee kodin, jonne on mukava mennä, ettei tarvitse missään valottomassa yksiössä ahdistua. Hyvän kodin turvin jaksaa elämässä eteenpäin, perustelee Weidenbacher, jolla itsellään on takana jo viisi vuotta saksan kielen ja kulttuurin opintoja.

Weidenbacher toimi kaksi vuotta Hoasin yhteistyöelimen puheenjohtajana ja hallituksen asukasjäsenenä. Tiivis yhteistyö hoasilaisten kanssa on tuonut esiin henkilöstön vankan osaamisen ja sen, kuinka paljon vaikuttamistyötä opiskelija-asumisen edistämiseksi tarvitaan.

– On tärkeää, että vaikuttamistyötä tehdään, sillä tarjoamalla reilusti markkinaehtoisia asuntoja edullisempia koteja Hoas mahdollistaa monelle ihmiselle opiskelun. Suurin osa opiskelijoista ei saa taloudellista tukea vanhemmiltaan, ja lainalla eläminen on riski tänä aikana, jolloin ei välttämättä saa töitä valmistuttuaan, toteaa Weidenbacher.

Vuoden 2025 maaliskuussa vastavalmistuneiden työttömyys oli kasvanut Suomessa peräti 39 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Taloudelliset huolet eivät ole ainoa asia, joka tänä päivänä aiheuttaa nuorille aikuisille haasteita jaksamiseen.

– Opiskelijoiden mielenterveyteen pitäisi kiinnittää äärettömän paljon huomiota, sillä tilastojen mukaan tilanne on huonontunut merkittävästi. Eikä se ole ihme. Nyt valmistuvat nuoret ovat käyneet koulunsa pandemian aikaan, mikä lisäsi ahdistusta sosiaalisten kontaktien häviämisen myötä. Samaan aikaan on tullut vaade opiskella ja tehdä töitä täyspäiväisesti, mikä taas on mahdotonta tukien leikkaamisen myötä. Ja jos et opiskele riittävän nopeasti, menetät jälleen tukia, listaa Weidenbacher, ja harmittelee kommentointia, joka kielii vanhemman sukupolven ymmärtämättömyydestä nuorten tilannetta kohtaan.

– Kyllä niitä kommentteja kohtaa, että on sitä aiemminkin pärjätty, mutta toivoisin näiden kommentoijien muistavan, että yhteiskunta on ihan eri kuin ennen. Kun suhteutetaan asia lukuihin ja tämän hetken eksistentiaalisiin ongelmiin sekä harjoitettuun politiikkaan, tilanteemme on täysin eri kuin menneiden vuosikymmenten opiskelijoilla, ja kyllä se huolettaa.

Weidenbacher muistuttaa, että esimerkiksi 90-luvulla opintotukitilanne oli parempi kuin nyt, koska opintotuesta tehtiin tuolloin opintorahapainotteisempi. Nykyisin painotus on opintolainoissa. Vuonna 2013 opintorahaa maksettiin vuoden 2023 rahan arvoksi muutettuna yhteensä noin 574 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 summa oli enää 482 miljoonaa euroa. Myös indeksimuutokset opintotukiin on jäädytetty ainakin vuoteen 2027 saakka. Lisäksi elokuussa 2025 opiskelijoiden asumistuki siirrettiin takaisin opintorahan asumislisäksi, ja tukea leikattiin merkittävästi.

–  Sitäkin kuulee, että kyllä aiemminkin on käyty töissä opiskelujen ohessa, mutta ennen työssäkäynti toi rahaa johonkin ylimääräiseen kivaan, kun tuen turvin pystyi kattamaan suurimman osan peruskuluistaan. Nyt työstä saatu raha menee noihin perusasioihin kuten vuokraan ja ruokaan, korostaa Weidenbacher, joka aloitti asumisuransa Hoasin Kumpulan kohteessa soluasunnossa, jonne hän muutti suoraan vanhempiensa kodista Lahden seudulta. Sittemmin hän on muuttanut yhdessä puolisonsa kanssa asumaan yhteen Hoasin Jätkäsaaren kohteista.

Opiskelija-arkeen on tuonut suurta iloa opiskelijaelämä, johon oman mausteensa on tuonut asukastoiminta.

–  Pelotti millainen kämppis minulle tulee Intiankadun soluasuntoon, mutta meistä tulikin hyvät ystävät. Menin mukaan myös asukastoimikuntaan ja järjestimme siellä kaikenlaisia tapahtumia. Isoin ja suosituin tapahtuma oli kesäbileet, joihin vuokrasimme muun muassa hodarifillarin, paljun ja kärryillä olevan puusaunan, muistelee Weidenbacher.

Hoasilla on käytössään kohdekohtainen asukastoimintabudjetti, jota asukastoimikunta hallinnoi. Sen avulla pystytään järjestämään erilaisia sosiaalisia, matalan kynnyksen tapahtumia, joiden tavoitteena on yhteisöllisyyden kehittyminen taloissa.

– Kun ihmiset kommunikoivat toistensa kanssa, siitä hyötyvät sekä asukkaat että kiinteistöt. Asukkaat oppivat tuntemaan toisensa, mikä luo turvallisuuden tunnetta. Kiinteistöt puolestaan pysyvät siistimpinä, toteaa Weidenbacher.

Halu toimia yhteisen hyvän puolesta on motivoinut Weidenbacheria toimimaan aktiivisesti myös Hoasin hallinnossa.

– Olen aina halunnut vaikuttaa siihen, että maailma olisi kaikille parempi paikka elää. Hoasilla olen kokenut, että asukkaiden ääntä halutaan kuulla, ja kehittää asumista toiveidemme mukaan. Yhteistyöelimessä Hoas ja asukkaat pääsevät yhdessä keskustelemaan sekä lakisääteisistä asioista että kohteiden haasteista. Minun tehtäväni on ollut sitten varmistaa, että noiden keskustelujen tieto kulkee hallitukseen. Se mitä koen tuoneeni hallitustyöskentelyyn, on näkemys siitä, miten asiat käytännössä Hoasin kohteissa toimivat, ja mitä asukkaat ottavat vastaan ja kaipaavat, pohtii Weidenbacher, ja korostaa vielä asuntojaoston roolia hallinnossa.

Asuntojaosto koostuu kolmesta hallituksen jäsenestä, joista yksi on hallituksen asukasjäsen. Sen lisäksi asuntojaostoon valitaan vielä toinen asukasjäsen Hoasin ja asukkaiden yhteisestä asumisen yhteistyöelimestä.

– Asuntojaostossa tehdään käytännön päätöksiä esimerkiksi kiinteistöhuollosta ja vuokrausehdoista. Siinä koen päässeeni vaikuttamaan asioihin käytännön tasolla. Vaikka Hoasin työntekijät ovat niissä kokouksissa läsnä, äänivalta on vain asuntojaoston neljällä jäsenellä.

Weidenbacher kokee saaneensa asukasaktiivisuudesta paljon hyvää itselleen.

– Valtavasti ystäviä ainakin on tullut. Yli 70 henkisen yhteistyöelimen johtaminen on tuonut myös johtajakokemusta ja hallitustyöskentely ymmärrystä, kuinka Hoasin kaltainen organisaatio toimii, kiteyttää Weidenbacher.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Mikko Käkelä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot