Toimintamme vaikutukset

Vuonna 2024 toteutimme CSRD-vaatimusten mukaisen kaksoisolennaisuusanalyysin yhteistyössä Gaia Consulting Oy:n kanssa. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa ne vastuullisuusteemat, joihin toimintamme vaikuttaa eniten ja joilla on samalla merkittävin vaikutus Hoasin toimintaan, talouteen ja tulevaisuuteen. Arvioinnissa tarkasteltiin koko arvoketjuamme rakentamisesta ja ylläpidosta aina asumiseen, palveluihin ja yhteistyökumppaneihin asti.

Kaksoisolennaisuusanalyysi perustuu kaksisuuntaiseen näkökulmaan. Arvioimme sekä sitä, millaisia vaikutuksia toiminnallamme on ympäristöön ja ihmisiin, että sitä, miten ympäristö- ja yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa Hoasin toimintaan. Analyysissa huomioitiin Hoasin asiantuntijoiden näkemykset, aiempi sidosryhmätyö sekä rakennus- ja kiinteistöalan toimintaympäristöä koskevat tutkimukset ja selvitykset.

Analyysin perusteella Hoasille olennaisiksi vastuullisuusteemoiksi tunnistettiin ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, kiertotalous, omat työntekijät, arvoketjun työntekijät, kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä liiketoiminnan harjoittaminen. Nämä teemat muodostavat perustan vastuullisuusstrategiallemme, tavoitteillemme ja raportoinnillemme.

Tulokset osoittavat, että suurimmat ympäristövaikutuksemme liittyvät rakentamiseen, korjaamiseen, energiankäyttöön ja materiaalien hankintaan. Samalla meillä on mahdollisuus edistää vähähiilistä rakentamista, energiatehokkuutta, kiertotaloutta sekä luonnon monimuotoisuutta omassa toiminnassamme ja yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Sosiaalisen vastuun näkökulmasta merkittävimpiä teemoja ovat opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallista asumista tukevat palvelut, henkilöstön hyvinvointi sekä vastuulliset toimintatavat koko arvoketjussa.

Kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa meitä kohdentamaan vastuullisuustyön niihin asioihin, joissa voimme saada aikaan suurimman myönteisen vaikutuksen. Samalla se tukee vastuullisuustavoitteidemme asettamista sekä vastuullisuuden johtamista.

Hoasin olennaiset vastuullisuusteemat

Merkittävimmät vaikutuksemme löytyvät uudis- ja korjausrakentamisesta. Emmekä ole yksin, sillä Rakennusteollisuuden mukaan rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat yhteensä noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä.

Ja kun katsotaan pelkkiä päästöjämme pidemmälle on huomioitava, että tällä sektorilla vaikutukset ovat hyvin moninaisia ja kokonaisuuden hallitseminen on haastavaa esimerkiksi pitkistä alihankintaketjuista johtuen.

Myöskään energiapäästöjen kanssa emme ole ainoita. Ympäristöministeriön mukaan noin 40 % kaikesta Suomessa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa ja käytetty energia aiheuttaa hiilipäästöjä. Huomionarvoista on, että uusiutuvilla energialähteillä tuotettu energiakin aiheuttaa päästöjä energian tuotannossa ja siihen tarvittavassa infrastruktuurissa.

Energiatehokkuutta parantamalla ei pelkästään vaikuteta näihin päästöihin, vaan parannetaan myös asumisviihtyisyyttä asunnoissamme.

Ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöt lasketaan usein perustuen käytettyihin euroihin, ei todellisiin aiheutuneisiin päästöihin. Tämä johtaa siihen, että jos esimerkiksi palveluntuottajan siirtyminen biopolttoaineen käyttöön tai sähköautoon nostaa palvelun hintaa, nousevat lasketut päästöt samassa suhteessa palvelunhinnan kanssa – siitä huolimatta, että todellisuudessa palvelun päästöt pienenevät.

Siirrymme palveluntuottajien kanssa materiaaliperusteiseen laskentaan porrastetusti, mutta helppoa se ei ole. Monet palveluntuottajat laskevat kyllä omat kokonaispäästönsä, mutta meidän täytyy päästä kiinni palvelusopimuskohtaiseen päästölaskentaan.