Pirjo Kotajärvi – Hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivä. Tämän artikkelin voit myös kuunnella ääneen luettuna. Audioversioon pääset artikkelin lopusta.

44 vuotta Hoasilla työskennellyt Pirjo Kotajärvi halusi tehdä säätiölle töitä hyvän asian lisäksi hyvien työkavereiden takia. Henkilöstön motivaatio onkin Pirjosta menestyvän yrityksen salaisuus.

– Motivaatio on tärkeä asia, koska henkilöstö tekee työt. Siksi hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia, toteaa Pirjo, joka pääsi kokemaan työurallaan Hoasin erilaiset vaiheet muun muassa toimitusjohtajien sihteerinä.

Pirjo aloitti työt Hoasilla vuonna 1974 teknillisellä osastolla. Työkavereina oli seitsemän miestä ja tehtävinä muun muassa laatia aravahakemuksia ja tehdä laskelmia hankinta-arvoihin. Elettiin renesanssiruhtinaaksi kutsutun toimitusjohtaja Paavo Jauhiaisen värikästä luomistyön vaihetta, jolloin työilmapiiri oli leppoisa, innostava ja aikaansaava. Säätiö kasvoi vuosi vuodelta.

– Ei sitä silloin työntekijänä ajatellut, että kasvu olisi ollut jotenkin epätervettä. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, että Paven loppuaikoina oli jopa seitsemän johtajaa ja henkilöstöä samassa suhteessa. Varmaan seuraavaa johtajaa vaadittiin ylemmältä taholta supistamaan toimintoja, arvelee Pirjo.

Seuraavan toimitusjohtajan, Jorma Vanhasen aikana meno Hoasissa todellakin muuttui, ja se kosketti myös aikaansaavaa Pirjoa, joka sai käskyn siirtyä toimitusjohtajan sihteeriksi. Itseään asuntorakentamisfriikiksi nimittävää naista muutos ei aluksi miellyttänyt.

– Ei minulta kysytty, että haluanko siirtyä siihen tehtävään. Asia vaan ilmoitettiin minulle. En välttämättä olisi paikkaa halunnut, sillä tykkäsin rakennuttamisen tehtävistä. Kotona kuitenkin lohdutettiin ja kannustettiin, että onhan se mahtava näköalapaikka, muistelee Pirjo ja myöntää myös jännittäneensä sihteeriksi siirtymistä. Jorma Vanhasen maine oli melko vakavahenkinen ja pelottavakin, koska väkeä irtisanottiin reippaalla kädellä.

– Eihän hän sosiaalinen johtaja ollut, mutta ei meillä sen ihmeempää erimielisyyttä ollut. Kyllä me keskenämme nauroimmekin, mitä toiset työntekijät ihmettelivät, toteaa Pirjo.

Uuden pestin myötä myös säätiön hallituksen työskentely tuli pikkuhiljaa tutuksi. Pirjo havaitsi tosiaankin päässeensä näköalapaikalle seuraamaan suomalaisen opiskelija-asumisen tuotantoa ja tutustumaan moneen vaikuttajaan. Hoasin hallituksessa on istunut sittemmin merkittäville paikoille nousseita vaikuttajia, kuten Jorma Ollila 70-luvun lopulla ja Mikael Jungner 90-luvulla.

90-luvun alku hurahti organisaation supistamisen merkeissä, ja vaikka saneeraustoimia paljon arvosteltiinkin, Pirjo arvostaa tuolloin tehtyjä ratkaisuja.

– Kyllä ne toimet piti tehdä. Ilman saneerausta olisimme olleet tosi pulassa, kun lama tuli ja asuntojen kysyntä romahti. Tyhjäkäyttöä oli tosi paljon, eikä siinä pehmoilu olisi auttanut. Kun tuohon aikaan ei ollut nettiä, veimme asuntojen tarjontailmoituksia metroasemallekin, että olisimme saaneet asunnot täytetyiksi, kertoo Pirjo ja muistelee, että internet saavutti säätiön kuitenkin 90-luvun alussa.

– Tuolloin meille hankittiin yläkerran yhteystilaan yksi kone, jossa oli nettiyhteys ja jokainen sai käydä kokeilemassa netin käyttöä. Ei siitä sitten montaa vuotta mennyt, kun nettiyhteys saatiin jokaisen koneelle.

Pikkuhiljaa yhteiskunta kuitenkin nousi lamasta ja säätiökin pääsi tekemiään paremmin ydinbisnestään.

– Tuolloin ostettiin muun muassa Säästöpankkiopiston iso kiinteistö Espoosta. Sinne tehtiin omia taloja, mutta merenrannanpuoleinen tonttiosuus myytiin hyvään hintaan ulkopuoliselle toimijalle. HYYltäkin ostettiin Leppäsuonkadulta talo. Säätiön rakennuttaminen oli tuolloin kuitenkin kokonaisuudessaan melko vähäistä, kertoo Pirjo.

Hoas otti jo 90-luvulle tultaessa strategiakseen rakentaa määrän sijaan laatua. Käytännössä se tarkoitti muun muassa tontinhankinnassa tarkempaa seulaa, jotta taloja pystyttiin rakennuttamaan lähemmäs opiskelupaikkoja ja liikenneyhteyksiä. Kunnissa linjanmuutos aiheutti hämmennystä, kun tarjotut tontit eivät välttämättä enää kelvanneet.

Pirjo jatkoi myös vuonna 2002 valitun Heikki Valkjärven sihteerinä. Hoasissa siirryttiin Pirjon mukaan aikaan, jolloin töitä tehtiin jälleen hymy huulessa.

– Heikin valinnasta tuli olo, että nyt palkataan tekijä, joka osaa hoitaa suhdetoimintaa. Niin hän hoitikin, asialinjalla ja maltillisemmin kuin edeltäjät. Pikkuhiljaa tontteja alkoikin satelemaan, muistelee Pirjo.

Valkjärven aikaan suhdetoiminnan kehittämiseen innovoitiin muun muassa Torstinpäivän sidosryhmätapaaminen, joka sittemmin muuttui vapputilaisuudeksi opiskelijoiden suosikkijuhlan mukaan.

– Juhliin keksittiin aina jokin lahja vieraille. Yhtenä vuonna se oli rautapiikkinen harava, joita sitten jaettiin myöhemminkin Hoasin tilaisuuksissa käyneille. Jos näki ihmisen kulkevan kaupungilla harava kädessään, tiesi mistä hän on tulossa, naurahtaa Pirjo.

2000-luvulla säätiö sai erinomaisia tontteja Helsingistä, muun muassa Kalasataman ja Jätkäsaaren ensimmäiset tontit. Myös arkkitehtikilpailuja alettiin järjestämään. Pirjon mukaan säätiö ikään kuin avautui ulkomaailmalle omissa ympyröissä touhuamisen sijaan. Samansuuntainen meno jatkui myös Matti Tarhion ottaessa Hoasin johtopaikan vuonna 2014. Pirjo toimi myös Matin sihteerinä eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 2017.

– Oli kiva jäädä eläkkeelle niin aktiivisen, positiivisen ja hymyilevän johtajan aikaan, tuumailee Pirjo, joka teki töitä Hoasissa 67-vuotiaaksi ja seuraa yhä aktiivisesti säätiön kuulumisia.

– Olen iloinen, että vanhat työntekijät kutsutaan joulujuhliin. Kun on koko elämänsä ollut mukana ja saanut olla tekemisissä mukavien ja mielenkiintoisten ihmisten kanssa, on hienoa, että se yhteys säilyy, kiittelee Pirjo ja iloitsee myös siitä, että nyky-yhteiskunta arvostaa opiskelija-asumista ihan toisella tavalla kuin 70-luvulla.

– Nyt ymmärretään jo, että opiskelija-asunnoissa kasvaa suomalainen pääoma!

Teksti: Päivi Karvinen
Kuvat: Mikko Käkelä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot