Hyppää sisältöön
Etusivu Opiskelijaelämän sydämessä Pirjo Kotajärvi – Hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia

Pirjo Kotajärvi – Hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivä. Tämän artikkelin voit myös kuunnella ääneen luettuna. Audioversioon pääset artikkelin lopusta.

Hoas opiskelijaelämän sydämessä, osa 7: Pirjo Kotajärvi – Hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia

44 vuotta Hoasilla työskennellyt Pirjo Kotajärvi halusi tehdä säätiölle töitä hyvän asian lisäksi hyvien työkavereiden takia. Henkilöstön motivaatio onkin Pirjosta menestyvän yrityksen salaisuus.

– Motivaatio on tärkeä asia, koska henkilöstö tekee työt. Siksi hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia, toteaa Pirjo, joka pääsi kokemaan työurallaan Hoasin erilaiset vaiheet muun muassa toimitusjohtajien sihteerinä.

Pirjo aloitti työt Hoasilla vuonna 1974 teknillisellä osastolla. Työkavereina oli seitsemän miestä ja tehtävinä muun muassa laatia aravahakemuksia ja tehdä laskelmia hankinta-arvoihin. Elettiin renesanssiruhtinaaksi kutsutun toimitusjohtaja Paavo Jauhiaisen värikästä luomistyön vaihetta, jolloin työilmapiiri oli leppoisa, innostava ja aikaansaava. Säätiö kasvoi vuosi vuodelta.

– Ei sitä silloin työntekijänä ajatellut, että kasvu olisi ollut jotenkin epätervettä. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, että Paven loppuaikoina oli jopa seitsemän johtajaa ja henkilöstöä samassa suhteessa. Varmaan seuraavaa johtajaa vaadittiin ylemmältä taholta supistamaan toimintoja, arvelee Pirjo.

Käsky kävi näköalapaikalle

Seuraavan toimitusjohtajan, Jorma Vanhasen aikana meno Hoasissa todellakin muuttui, ja se kosketti myös aikaansaavaa Pirjoa, joka sai käskyn siirtyä toimitusjohtajan sihteeriksi. Itseään asuntorakentamisfriikiksi nimittävää naista muutos ei aluksi miellyttänyt.

– Ei minulta kysytty, että haluanko siirtyä siihen tehtävään. Asia vaan ilmoitettiin minulle. En välttämättä olisi paikkaa halunnut, sillä tykkäsin rakennuttamisen tehtävistä. Kotona kuitenkin lohdutettiin ja kannustettiin, että onhan se mahtava näköalapaikka, muistelee Pirjo ja myöntää myös jännittäneensä sihteeriksi siirtymistä. Jorma Vanhasen maine oli melko vakavahenkinen ja pelottavakin, koska väkeä irtisanottiin reippaalla kädellä.

– Eihän hän sosiaalinen johtaja ollut, mutta ei meillä sen ihmeempää erimielisyyttä ollut. Kyllä me keskenämme nauroimmekin, mitä toiset työntekijät ihmettelivät, toteaa Pirjo.

Uuden pestin myötä myös säätiön hallituksen työskentely tuli pikkuhiljaa tutuksi. Pirjo havaitsi tosiaankin päässeensä näköalapaikalle seuraamaan suomalaisen opiskelija-asumisen tuotantoa ja tutustumaan moneen vaikuttajaan. Hoasin hallituksessa on istunut sittemmin merkittäville paikoille nousseita vaikuttajia, kuten Jorma Ollila 70-luvun lopulla ja Mikael Jungner 90-luvulla.

Lamasta selvittiin kovalla työllä

90-luvun alku hurahti organisaation supistamisen merkeissä, ja vaikka saneeraustoimia paljon arvosteltiinkin, Pirjo arvostaa tuolloin tehtyjä ratkaisuja.

– Kyllä ne toimet piti tehdä. Ilman saneerausta olisimme olleet tosi pulassa, kun lama tuli ja asuntojen kysyntä romahti. Tyhjäkäyttöä oli tosi paljon, eikä siinä pehmoilu olisi auttanut. Kun tuohon aikaan ei ollut nettiä, veimme asuntojen tarjontailmoituksia metroasemallekin, että olisimme saaneet asunnot täytetyiksi, kertoo Pirjo ja muistelee, että internet saavutti säätiön kuitenkin 90-luvun alussa.

– Tuolloin meille hankittiin yläkerran yhteystilaan yksi kone, jossa oli nettiyhteys ja jokainen sai käydä kokeilemassa netin käyttöä. Ei siitä sitten montaa vuotta mennyt, kun nettiyhteys saatiin jokaisen koneelle.

Pikkuhiljaa yhteiskunta kuitenkin nousi lamasta ja säätiökin pääsi tekemiään paremmin ydinbisnestään.

– Tuolloin ostettiin muun muassa Säästöpankkiopiston iso kiinteistö Espoosta. Sinne tehtiin omia taloja, mutta merenrannanpuoleinen tonttiosuus myytiin hyvään hintaan ulkopuoliselle toimijalle. HYYltäkin ostettiin Leppäsuonkadulta talo. Säätiön rakennuttaminen oli tuolloin kuitenkin kokonaisuudessaan melko vähäistä, kertoo Pirjo.

Hoas otti jo 90-luvulle tultaessa strategiakseen rakentaa määrän sijaan laatua. Käytännössä se tarkoitti muun muassa tontinhankinnassa tarkempaa seulaa, jotta taloja pystyttiin rakennuttamaan lähemmäs opiskelupaikkoja ja liikenneyhteyksiä. Kunnissa linjanmuutos aiheutti hämmennystä, kun tarjotut tontit eivät välttämättä enää kelvanneet.

2000-luku palautti hymyn henkilöstön huulille

Pirjo jatkoi myös vuonna 2002 valitun Heikki Valkjärven sihteerinä. Hoasissa siirryttiin Pirjon mukaan aikaan, jolloin töitä tehtiin jälleen hymy huulessa.

– Heikin valinnasta tuli olo, että nyt palkataan tekijä, joka osaa hoitaa suhdetoimintaa. Niin hän hoitikin, asialinjalla ja maltillisemmin kuin edeltäjät. Pikkuhiljaa tontteja alkoikin satelemaan, muistelee Pirjo.

Valkjärven aikaan suhdetoiminnan kehittämiseen innovoitiin muun muassa Torstinpäivän sidosryhmätapaaminen, joka sittemmin muuttui vapputilaisuudeksi opiskelijoiden suosikkijuhlan mukaan.

– Juhliin keksittiin aina jokin lahja vieraille. Yhtenä vuonna se oli rautapiikkinen harava, joita sitten jaettiin myöhemminkin Hoasin tilaisuuksissa käyneille. Jos näki ihmisen kulkevan kaupungilla harava kädessään, tiesi mistä hän on tulossa, naurahtaa Pirjo.

Säätiö avautui ulkomaailmalle

2000-luvulla säätiö sai erinomaisia tontteja Helsingistä, muun muassa Kalasataman ja Jätkäsaaren ensimmäiset tontit. Myös arkkitehtikilpailuja alettiin järjestämään. Pirjon mukaan säätiö ikään kuin avautui ulkomaailmalle omissa ympyröissä touhuamisen sijaan. Samansuuntainen meno jatkui myös Matti Tarhion ottaessa Hoasin johtopaikan vuonna 2014. Pirjo toimi myös Matin sihteerinä eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 2017.

– Oli kiva jäädä eläkkeelle niin aktiivisen, positiivisen ja hymyilevän johtajan aikaan, tuumailee Pirjo, joka teki töitä Hoasissa 67-vuotiaaksi ja seuraa yhä aktiivisesti säätiön kuulumisia.

– Olen iloinen, että vanhat työntekijät kutsutaan joulujuhliin. Kun on koko elämänsä ollut mukana ja saanut olla tekemisissä mukavien ja mielenkiintoisten ihmisten kanssa, on hienoa, että se yhteys säilyy, kiittelee Pirjo ja iloitsee myös siitä, että nyky-yhteiskunta arvostaa opiskelija-asumista ihan toisella tavalla kuin 70-luvulla.

– Nyt ymmärretään jo, että opiskelija-asunnoissa kasvaa suomalainen pääoma!

Hoas-faktaa:

  • HOAS aloitti toimintansa 15.12.1969
  • Toimitusjohtajat:
    • Paavo Jauhiainen 1969 – 1989
    • Jorma Vanhanen 1989 – 2002
    • Heikki Valkjärvi 2002 – 2014
    • Matti Tarhio 2014 –
  • Asuntoja valmiina:
    • Vuonna 1979: 3 588 kpl
    • Vuonna 1989: 5 723 kpl
    • Vuonna 1999: 6 993 kpl
    • Vuonna 2009: 8 338 kpl
    • Vuonna 2019: 9 866 kpl
    • Vuonna 2022: 10 727 kpl

Teksti: Päivi Karvinen
Kuvat: Mikko Käkelä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot

  1. Olavi Kanerva – Hoas syntyi yrittäjähengessä
  2. Jorma Eloranta – Hoas vakiinnutti paikkansa kuohuvalla 70-luvulla
  3. Toivo Mäkynen ja Christer Granskog – Hoasin kehittämisestä tuli sydämen asia
  4. Kalervo Haverinen – Opiskelija-asumisen konkarivaikuttaja korostaa yhteisöllisyyden merkitystä
  5. Helena Hirvonen-Törmä – Yli 40 mielenkiintoista vuotta Hoasissa
  6. Heikki Venho – Ajoissa tehty saneeraus helpotti Hoasin toimintaa laman aikaan
  7. Pirjo Kotajärvi – Hyvää työilmapiiriä kannattaa vaalia
  8. Mikael Jungner – Asukkaat luovat ainutlaatuisuuden
  9. Maria Ohisalo – Tulevaisuuden haasteena opiskelijoiden hyvinvointi
  10. Reima Okkola – Hoasin talojen isännöinti opetti rakentamisen valvonnan merkityksen
  11. Eero Kaitainen – Opiskelijapolitiikka ei horjuttanut Hoasia
  12. Yrjö Hakanen – Hoasin tie olisi voinut kulkea toisinkin
  13. Reijo Svento – Uuden ajan esikulkija
  14. Heikki Valkjärvi – Hoas osaksi Helsingin kaupunkikuvaa
  15. Timo Jaatinen – Katsomalla eteenpäin on aina pärjätty
  16. Minerva Krohn – Hoas kasvanut Helsingin kaupungin tahtiin
  17. Ossi Heinänen – Hoas kasvoi kuuntelemaan opiskelijoita
  18. Leena Pihlajamäki – Paremman elämän palvelemisen asialla
  19. Tuula Saari – Kaiken takana on nainen
  20. Aarno Teittinen – Teekkarit ohjasivat asukasdemokratian tielle
  21. Kari Karvonen – Mukana kahden toimitusjohtajan valitsemisessa
  22. Jukka Mäkelä – Opiskelija-asuntojen tarve ei ole vähenemässä
  23. Tero Anttila –Elämäntapojen muutos haastaa opiskelija-asumista
  24. Johanna Sumuvuori –Säätiöpohjaista opiskelija-asumista kaivattaisiin Nykissäkin
  25. Liina Länsiluoto – Hoas-laboratorio aukaisi pilotoinnin maailman
  26. Katja Pitkänen – Hoasissa vallitsee henkinen tasa-arvo
  27. Jaana Sipponen – Yhteiskunnan muuttuminen näkyy myyntineuvottelijan työssä
  28. Matti Luostarinen – Asukasvaihtuvuus haastaa Hoasin kiinteistöjen ylläpitoa
  29. Anna Lassus – Hoasilla on saanut tehdä kaikenlaisia töitä
  30. Mikko Myllys – Asiakaspalvelun kokonaisvaltaisen kehittämisen aika
  31. Eveliina Weidenbacher – Opiskelija tarvitsee hyvän kodin jaksaakseen elämässä
  32. Riikka Nousiainen – Asukastoiminta tuo kiintymäpintaa yhteisöön

Sinulla näyttäisi olevan mainosten estäjä päällä (esim. Ad Block).

Jotta voisimme taata että sivusto toimii oikein, suosittelemme laajennuksen ottamista pois päältä.