Mikko Myllys – Asiakaspalvelun kokonaisvaltaisen kehittämisen aika

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivään.

Vuonna 2014 Hoas oli isojen muutosten edessä. Asiakaskokemus nousi johtotähdeksi asiakaspalvelussa, digitalisaatiossa oltiin ottamassa jättiaskelta, ja tontinhankintakin valjastettiin palvelemaan tehokkaammin säätiön tavoitteita. Mikko Myllyksellä on ollut aitiopaikka säätiön hallituksessa nähdä toiminnan kehittyminen ja muutosten vaikutukset.

Opiskelun, opetuksen ja korkeakoulujen opintohallinnon digitaalisia ratkaisuja tarjoavan Funidatan toimitusjohtaja Mikko Myllys aloitti Hoasin hallituksessa vuonna 2014 HYYn nimeämänä jäsenenä.

– Tuolloin hallitukseen etsittiin HYY-taustaista henkilöä, jolla olisi it-alan kokemusta. Säätiössä oli käynnissä toiminnanohjaushanke, kertoo Myllys, joka oli ollut HYYn toiminnassa aktiivisesti mukana jo vuodesta 1999 lähtien. Myllys kiittelee säätiön taustayhteisöjä ymmärryksestä etsiä hallitukseen tarvittavia ammattilaisia eri aloilta.

– Taustayhteisöt ovat selvästi ymmärtäneet Hoasin tavoitteet ja toimineet niiden mukaisesti.

Asiakaspalvelun kehittämisen tarve oli oivallettu jo vuosituhannen alussa, kun toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi aloitti toimitusjohtajana. Elämäntapojen muutosvauhti kiihtyi erityisesti digitalisaation myötä siten, että 2010-luvulla säätiön toimintatavat piti pistää jälleen isoon myllyyn.

– Hoas oli hallituksessa aloittaessani aika virastomainen toimija. Asiat haluttiin tehdä korostetun tasa-arvoisesti, mikä väistämättä oli jäykistänyt palvelua, muttei kuitenkaan parantanut asiakaskokemusta. Yksilöllistä palvelua ei voitu tarjota, mutta tavoitteena oli purkaa normeja siten, että saatiin palvelusta vähemmän säänneltyä. Sitä varten tarvittiin muun muassa tarkempaa asiakaskokemusten selvittämistä, kertoo Myllys.

Muutostyöhön tarttui vuonna 2014 toimitusjohtajaksi valittu Matti Tarhio. Hänen johdollaan alettiin kehittämään erilaisia asumisen kokeiluja, ja etsimään tontteja tiukemmilla kriteereillä. Taustayhteisöt olivat Myllyksen mukaan tiiviisti viestineet, että opiskelija-asuntoja oli liian vähän tarjolla. Asia tiedettiin toki säätiössäkin kouriintuntuvasti, sillä Hoas oli joutunut järjestämään hätämajoitusta opiskelijoille, kun koteja ei ollut riittävästi saatavilla.

– Hoas oli takavuosina saanut kaupungeilta lähinnä tontteja, jotka eivät muille kelvanneet. Lähdimme tietoisesti kehittämään kohdesalkkua siten, että tonttihaulle luotiin kriteerit, joiden mukaan kohteet tuli rakentaa joko lähelle oppilaitoksia tai hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelle. Matti käynnisti työn määrätietoisesti hyviä verkostojaan hyödyntäen, kiittelee Myllys, josta tuli säätiön hallituksen puheenjohtaja vuonna 2018.

Tontinhankinta on pitkän sitkeää puuhaa ja kesti vuosia ennen kuin työ alkoi tuottaa hedelmää. Selkeä muutos tapahtui vuonna 2019, jolloin Hoasilla oli rakenteilla neljä kohdetta ja useita tonttivarauksia. Edellisenä vuonna valmistui vain yksi kohde.

– Hyvä esimerkki prosessien ajallisesta mittakaavasta on vuosina 2025 ja 2026 Pasilaan valmistuva Hoas Huippu. Neuvottelut kyseisestä tontista käynnistettiin jo seitsemän vuotta ennen kohteen valmistumista.

Myllys nostaakin nimenomaan Huipun yhdeksi säätiön tärkeimmistä aikaansaannoksista puheenjohtajakaudellaan. Kohteessa on kokonaisuuden valmistuttua 359 opiskelija-asuntoa sekä säätiön uudet toimitilat.

Myllyksen puheenjohtajakaudelle ajoittuu myös Ukrainan sodan käynnistyminen. Sota kasvatti rakentamisen kustannuksia, aiheutti materiaalien toimitusvaikeuksia ja nosti rakentamiseen käytettyjen lainojen korkotasoa.

– Säätiö toimii omakustannusperiaatteella, ja valtion tukemaa tuotantoa koskee tiukat kustannusraamit. Ne eivät olleet helppoja vuosia, mutta niistä selvittiin.

Hoasin hallituksessa haluttiin auttaa myös Ukrainan sodan pakolaisia. Aran kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen saatiin mahdollisuus majoittaa lyhytaikaisesti noin sata pakolaista matalan käyttöasteen kohteisiin.

– Vaikka meidän ensisijainen tehtävämme on varmistaa asuminen opiskelijoille, tässä kohdassa oli oikein, että pystyttiin toteuttamaan tällä tavoin yhteiskuntavastuuta. Totta kai varmistimme myös, ettei yhdeltäkään opiskelijalta viety asuntoa, toteaa Myllys.

Matalan käyttöasteen kohteita Hoasilla oli vanhimmassa asuntokannassa alueilla, jotka olivat kaukana oppilaitoksista. 2020-luvulla on luovuttu useammasta vanhemmasta kohteesta, eikä se ole enää aiheuttanut samanlaista huomiota kuin vuosituhannen alussa tapahtunut ensimmäisen kohteen myynti.

– Luultavasti nyt ymmärretään, että myymällä tällaista asuntokantaa saadaan opiskelijoille asuntoja hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Luopumisen kriteerinä on ollut, että jos peruskorjaus johtaa vuokrien nousuun markkinahintaisiksi tai lähelle sitä, ei kohdetta kannata korjata vaan myydä, perustelee Myllys ja korostaa, että säätiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa, vaan kaikki raha käytetään olemassa olevan asuntokannan ylläpitämiseen ja uusien asuntojen tekemiseen.

Myllyksellä on selkeä näkemys siitä, että opiskelija-asuntoja kannattaa tehdä nimenomaan halutuille paikoille kaupungeissa. Se on satsaus opiskelijan hyvinvointiin ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

– Opiskelija tarvitsee kodin 2 – 5 vuodeksi opiskeluaikanaan. Miksi sen pitäisi sijaita lähtökohtaisesti kaukana oppilaitoksista? Hoas ei tarjoa mitään luksusasuntoja varusteluiltaan tai kooltaan, koska kyseessä on hinnaltaan säädelty tuotanto, mutta pystyy tarjoamaan noin 30 prosenttia markkinahintaisia asuntoja edullisempia koteja läheltä kampuksia. Mielestäni on järkevää, että näin myös toimitaan. Puhe siitä, että opiskelijoiden ei tarvitsisi saada asua hyvillä paikoilla kumpuaa todennäköisesti ajan kultaamista muistoista esimerkiksi 80-luvun soluasumisesta.

Hoas on vuosien varrella muuttanut runsaasti soluasuntoja perheasunnoiksi, koska solujen kysyntä on radikaalisti vähentynyt vuosien varrella. Edes elokuussa 2025 tehty opiskelijoiden asumistukimuutos ei kasvattanut soluasuntojen kysyntää pääkaupunkiseudulla. Suomalaisten elämäntyyli on muuttunut yksityisyyttä korostavaksi, ja nykyiset opiskelijat ovat siihen kasvaneet lapsesta lähtien. Myös etäopiskelun lisääntyminen korostaa yksityisen tilan merkitystä.

– Oli hyvä ja säätiön edun mukainen päätös, että lähdettiin muuttamaan soluasuntoja perheasunnoiksi. Näin on pystytty huolehtimaan, että asuntojen käyttöaste pysyy järkevällä tasolla, ja kassavirta riittää kiinteistöjen ylläpitoon, kunnossapitoon ja kehittämiseen, toteaa Myllys ja korostaa, että Hoasilla on yhä edelleen soluasuntoja riittävästi tarjolla jokaiselle opiskelijalle, joka haluaa asua edullisemmin ja sosiaalisemmin.

Asumistukimuutokset heikensivät opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi, mikä toisaalta korosti Hoasin merkitystä kohtuuhintaisten asuntojen tuottajana. Samaan aikaan kuitenkin leikattiin myös tuotantotukia, mikä taas heikensi säätiön mahdollisuuksia rakennuttaa asuntoja. Myllystä päätösten pitkän aikavälin vaikutukset huolettavat.

– Asumistuki- ja opintorahamuutokset vaikuttavat suoraan opiskelijoiden käytössä olevaan rahamäärään, ja vähentävät heidän mahdollisuuksiaan opiskella päätoimisesti. Yhteiskunta kuitenkin lähtee siitä, että opiskelijaa tuetaan niin, että opiskelija opiskelee kokoaikaisesti ja valmistuu mahdollisimman ripeästi tuottamaan yhteiskunnan jäsenenä verotuloja. Nyt tuo tavoite ei välttämättä toteudu. Tuotantotukiin tehdyt kiristykset puolestaan vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan, sillä matalasuhdanteessa tuetun rakentamisen kautta pystytään antamaan buustia yhteiskunnan rattaisiin, mikä olisi kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Nyt se buusti jää saamatta, korostaa Myllys.

Hoas oli vuonna 2024 Suomen suurin asuntorakentaja, mutta vuonna 2025 tilanne oli toinen, kuten myös sitä seuraavina vuosina tulee olemaan.

– Vuonna 2025 ei tuotantoa tullut yhtä paljon, koska yleishyödyllisen asumisen tukikehikko muuttui niin paljon. Hoasilla on tontteja varastossa, mutta niitä ei päästä nyt toteuttamaan. Samaan aikaan edullisia opiskeluajan asuntoja tarjoamalla voitaisiin tukea kokoaikaista ja päätoimista opiskelua.

Myllys kuitenkin uskoo, että suomalaisen opiskelija-asumisen malli on kansainvälisestikin vertailtuna niin hyväksi havaittu, että sitä halutaan jatkettavan.

– Suomen mallissa on vertaansa vaille olevia vahvuuksia. Malli tuottaa uusia laadukkaita asuntoja, ja vuokrat saadaan pidettyä edullisina. Asuntopoliittiset heikennykset aiheuttavat sen, että varmaan säätiölläkin on edessä hieman hitaamman kehityksen vaihe. Uutta kasvuun nojaavaa strategiaa pohditaan kuitenkin luottavaisin mielin. Se on perusteltua, sillä korkeakoulut ovat lisäämässä opiskelupaikkoja pääkaupunkiseudulla, ja opiskelu tapahtuu jatkossakin pääosin oppilaitoksissa eikä etäopiskeluna. Silloin opiskelijan pitää olla siellä missä oppilaitoskin on.

Säätiön merkitys yhteiskunnalle on Myllyksen mielestä kirkas. – Hoas suurimpana opiskelija-asuntosäätiönä tuottaa opiskelijoille laadukasta asumista edullisesti alueella, missä asumisen kustannukset ovat muuta maata korkeammat. Se on ollut säätiön tehtävä alusta lähtien ja sitä toteuttamalla se luo laajaa yhteiskunnallista hyötyä. Näen Hoasin kymmenen vuoden päästäkin idearikkaana ja ketteränä toimijana, joka tarjoaa parasta opiskelija-asumista pääkaupunkiseudun asukkaille, kiteyttää Myllys.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Mikko Käkelä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot