Hyppää sisältöön
Etusivu Uutiset Leena Pihlajamäki – Paremman elämän palvelemisen asialla

Leena Pihlajamäki – Paremman elämän palvelemisen asialla

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivään.

Hoas opiskelijaelämän sydämessä, osa 18: Leena Pihlajamäki – Paremman elämän palvelemisen asialla

Asumisen pitäisi Leena Pihlajamäen mielestä luoda laadukkuutta opiskelijan elämään kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla. Hyvä ja turvallinen koti on perusasia, johon myös opiskelijalla on oikeus.

Leena Pihlajamäki toimi Hoasin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2016 – 2018. Sitä ennen hän oli ollut jo 2000-luvun puolesta välistä lähtien mukana säätiön hallinnossa HYYn edustajana, ensin valtuuskunnassa ja sitten hallituksen rivijäsenenä.

– Ylioppilaskunnassa vastasin kaupunki ja asuminen -asioista ja tein tiivistä yhteistyötä Hoasin kanssa aikana, jolloin tontteja alkoi tulla saataville niin Jätkäsaareen kuin Kalasatamaankin. Yhdessä tehtiin vaikuttamistyötä, jotta opiskelijoille saataisiin asuntoja hyville paikoille, kertoo Pihlajamäki, joka toimii nykyisin asiakkuusjohtajana Noren Oy:ssä.

Vaikuttamistyö kannatti. Hoasin ensimmäiset kohteet Jätkäsaareen ja Kalasatamaan valmistuivat vuonna 2012. Sittemmin noille alueille on valmistunut vielä kolme kohdetta ja kaksi on rakenteilla.

Hoas näyttäytyi aluksi melko harmaana toimijana

Halu nähdä, miten asuminen voi palvella opiskelijoiden parempaa elämää, motivoi Pihlajamäkeä toimimaan Hoasissa.

– En ole koskaan ottanut mitään annettuna, vaan aina pyrkinyt pohtimaan, miten eri toiminnoista saada irti paras mahdollinen, ja mitä kaikkea voidaan mahdollistaa, kun resurssit käytetään viisaasti, pohtii Pihlajamäki ja myöntää, että tultuaan mukaan säätiön hallintoon, Hoas näyttäytyi hänelle kovin kankeana ja harmaana toimijana, jonka medianäkyvyys sisälsi turhan paljon tyytymättömyyttä. Toisaalta myös suomalainen yhteiskunta oli Pihlajamäen mielestä 2000-luvulla ankeampi, koska elettiin laman traumojen jälkiaikoja. Kaupunkikulttuurikin teki vasta tuloaan.

– Myöhemmin opin ymmärtämään kehityskaaren, jonka Hoas oli käynyt läpi. Säätiön onni on se, että se on aina löytänyt oikeanlaiset toimitusjohtajat viemään toimintoja läpi kulloisenkin ajan vaateiden mukaan.

Hoasin kehityskaari on pitänyt sisällään alkuvuosikymmenten kasvuvaiheen Paavo Jauhiaisen ohjaamana. Jorma Vanhanen puolestaan tuli karsimaan rönsyilleitä toimintoja ja organisaatiota, ja luotsaamaan säätiö läpi rankan lama-ajan. Heikki Valkjärvi puolestaan rakensi Pihlajamäen mukaan hyvällä tavalla yritysmäisen pohjan palvelutoiminnalle, jota idearikas Matti Tarhio lähti kehittämään eteenpäin.

Asuminen on parhaimmillaan elämyksellistä

– Olen iloinen, että pääsin näkemään hallitustaipaleeni aikana suuren muutoksen, joka näkyi myös asiakastyytyväisyystutkimuksissa. Mediassakin Hoasista annettiin sittemmin värikkäämpi, kuuntelevampi ja iloisempi kuva. Muutos oli yllättävän iso. Jos aiemmin ajateltiin, että opiskelija-asumisen ei kuulukaan olla mitään luksusta, Matti Tarhion aikana opittiin näkemään, että asuminen on muutakin kuin pelkkiä seiniä ja olemassa olevista resursseista voidaan ottaa enemmän irti, niin että asuminen voi olla jopa elämyksellistä.

Pihlajamäki itse on hyvä esimerkki Hoasin muutosprosessista. Alkuvuosikymmenten uudistuotantoa korostava toiminta kaipasi erilaista otetta kuin 2010-luvun palveluyhteiskunnan luomat tarpeet, jolloin kaivattiin ihmistieteilijän näkemyksiä. Pihlajamäki on opiskellut Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa sosiaalietiikkaa. Hän oli myös ensimmäinen nainen hallituksen puheenjohtajana.

– Kun aloitin hallituksessa, melkein kaikki olivat miehiä ja keski-ikä melko korkea. En kuitenkaan jäänyt odottelemaan, kysyykö joku mielipidettäni, vaan toin sen tarvittaessa esiin. Koin, että meillä hallituksessa oli kaikilla sama fokus, opiskelijoiden paras. Pidimme kaikki katseen pallossa, vaikka monenlaisia eri näkökulmia asioihin löytyikin, muistelee Pihlajamäki.

Ilon kautta eteenpäin

Juuri ennen Pihlajamäen puheenjohtajuutta vuonna 2016 Hoas linjasi toimintansa uuden strategian myötä. Kiteytettynä se sisälsi entistä vahvemman panostuksen laatuun, asukaslähtöisyyteen sekä kohtuuhintaisuuteen ja resurssiviisauteen. Ja ilmeeksi valittiin iloisuus, mikä kuvastaa hyvin myös tuon ajan positiivisia talousnäkymiä koko yhteiskunnassa. Valittu linja sisältää Pihlajamäen mielestä tärkeät tavoitteet yhä edelleen.

– On erittäin tärkeää tuottaa edullista opiskelija-asumista, joka antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun. Kyse on myös hyvinvoinnista. Kun opiskelijoiden hyvinvointia on murennettu niin monesta suunnasta, on hienoa, että Hoasissa pyritään tukemaan opiskelijoiden elämää kohtuuhintaisella ja laadukkaalla asumisella, iloitsee Pihlajamäki ja korostaa vielä erikseen asumisen laatua.

– Asumisen laatu on kasvanut Suomessa merkittävästi viidessäkymmenessä vuodessa. Opiskelijoilla on oikeus olla mukana siinä tahdissa. Moni keski-ikäinen ehkä ajattelee, että opiskelu on vain lyhyt aika, muttei se siltä tunnu opiskelijasta. Viisi vuotta on iso siivu elämää parikymppiselle ja hyvä koti tuona aikana on tosi tärkeä hyvinvoinnin perusta.

Pienellä julkisella panostuksella paljon hyvää

Opiskelijoiden hyvinvoinnin murentamisella Pihlajamäki tarkoittaa muun muassa opiskelutahdin kiristämiseen tähdänneitä toimia ja uudelleenvalintojen mahdollisuuksien rajoittamista. Taivaalle on myös ilmestynyt uusia tummia pilviä, kun asumisen tukimuotoihin ollaan suunnittelemassa leikkauksia.

– Kaikkeen ei tietenkään voi loputtomasti käyttää rahaa, mutta Hoas on hyvä esimerkki siitä, kuinka suhteellisen pienellä julkisella panostuksella voidaan saada aikaan paljon julkista hyvää eli tuotto-panos -suhde on erinomainen, korostaa Pihlajamäki, mutta esittää myös muutostoiveen valtion tukeman asuntotuotannon toimintajärjestelmään.

– ARAn toimintaan tarvitaan joustoa, jotta valtion tukemia asuntoja saadaan enemmän kasvavalle pääkaupunkiseudulle. Kohtuuhintaisten asuntojen tarve tulee kestämään pitkälle tulevaisuuteen, korostaa Pihlajamäki.

Hoas-faktaa vuosilta 2016 – 2018:

  • Vuoden 2018 lopussa Hoasilla oli omistuksessaan 9 726 asuntoa ja asukkaita 18 455.
  • Hoasin asunnot olivat vuonna 2017 KTI:llä teetetyn tutkimuksen perusteella 37 % markkinoilla olevia vastaavia asuntoja edullisempia.
  • Vuokra-asuntojen tuotantoa koskeva 40 vuoden pitkä korotukimalli uudistui 1.7.2018. Lainaohjelma muuttui etupainotteisemmaksi, koron omavastuuosuudeksi tuli kiinteä 2,5 %, korkotuen maksuaika piteni uudisrakennuksilla 30 vuoteen ja perusparannuksissa 20 vuoteen, mutta samalla heikennyksenä tuli kielto varautua tuleviin korjauksiin 1.7.2018 jälkeen myönnetyissä lainoissa.
  • Hoas osallistuu yhdessä kahden muun yleishyödyllisen toimijan kanssa Business Finlandin osin rahoittamaan Parempi Korjausrakentaminen –kehityshankkeeseen.
  • VAETS-sopimus päättyessä vuoden 2016 lopussa lämmitysenergian normitettu kulutus oli vähentynyt sopimuskauden aikana 8,8 %.
  • Asukastoimikunnat käyttivät määrärahoja asukasyhteistyöhön vuosittain keskimäärin 173 000 euroa

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Outi Törmälä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot


Sinulla näyttäisi olevan mainosten estäjä päällä (esim. Ad Block).

Jotta voisimme taata että sivusto toimii oikein, suosittelemme laajennuksen ottamista pois päältä.