Heikki Valkjärvi – Hoas osaksi Helsingin kaupunkikuvaa

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivään.

2000-luvulla Hoas alkoi saada talojaan yhä paremmille sijainneille Helsingissä. Toimitusjohtaja Heikki Valkjärven johdolla säätiö muuttui myös alati palveluhenkisemmäksi toimijaksi.

Heikki Valkjärvi tuli Hoasiin töihin vuonna 2002, jolloin opiskelijoiden asuminen oli jälleen muuttamassa muotoaan. Omistusasuminen lisääntyi taloudellisen nousukauden myötä myös opiskelijoiden keskuudessa ja yhä useampi opiskelija löysi asuntonsa myös yksityisiltä vuokranantajilta.

Hoas puolestaan oli hyvässä iskussa vastaamaan uusiin haasteisiin. Jorma Vanhasen johdolla säätiö oli muuttunut yritysmäiseksi toimijaksi, jonka talous oli kunnossa ja Hoasissa satsattiin täysillä moderneihin internetpohjaisiin palveluihin.

– Oli helppo tulla taloon, kun asiat olivat kunnossa, eikä tarvinnut alkaa saneeraamaan, toteaa Valkjärvi, jolle kiinteistöala oli jo tullut tutuksi Keskon kiinteistöjohtajan tehtävien myötä.

Valkjärven johdolla Hoasissa lähdettiin kehittämään ennen kaikkea asiakkuuksia kauppiasmaisella otteella: kassa on joka aamu tyhjä ja opiskelijoiden tarpeiden selvittämisen sekä hyvän palvelun kautta se pitäisi saada joka päivä täytetyksi. Ja toimitusjohtaja toimi itsekin kuten opetti. Hauskana muistona noilta ajoilta on Meksikon suurlähettilään ystävällinen puhelinsoitto suoraan toimitusjohtajalle.

– Suurlähettiläs soitti minulle ja kertoi, että kahden meksikolaisen vaihto-oppilastytön vessa oli mennyt rikki. Meillähän oli jo tuolloin vikailmoitusmahdollisuus verkkosivuilla mutta saatiinhan asia hoidettua kuntoon yhteistyössä näinkin. Noihin aikoihin Hoasin asuntokanta kansainvälistyi kovaa vauhtia ja kulttuurien erilaisuus näkyi monella tavalla, naurahtaa Valkjärvi.

Maailma Hoasin ympärillä todellakin muuttui kovaa vauhtia ja palvelun tarpeet moninaistuivat. Valkjärvi koki tärkeäksi tutustua huolella taustayhteisöihin ja opiskelijoiden ajatusmaailmaan.

– Koin alusta lähtien kuuntelemisen taidon tärkeäksi ja erityisesti sen, että nuoria pitää ymmärtää riittävästi. Puhumalla ihmisille samalla korkeudella sai vastakaikua ja syntyi hyvää vuorovaikutusta. Kukaan ei saa aikaan asioita yksin ja siksi olikin hienoa, että Hoasissa oli hyvä fiilis tehdä töitä ja nuorten ymmärtäjiä oli riittävästi, kehuu Valkjärvi, joka on saanutkin entisiltä alaisiltaan kiitosta siitä, että toimitusjohtajan ovi oli aina avoinna.

Valkjärvi ymmärsi myös asukasdemokratian merkityksen osana palvelutoimintaa.

– Asukashallinto on erinomainen toimintojen mahdollistaja ja kollektiivinen kuunteluelin, eikä suinkaan pelkästään valvoja ja arvostelija. Asukashallinnon avulla pystytään myös sitouttamaan asukkaat asumiseensa ja päätöksiin. Se on olennainen osa säätiön toimintaa, korostaa Valkjärvi.

Hoas onkin ollut edelläkävijä asukasdemokratian kehittämisessä Suomessa. Kun yhteishallinto tuli lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna 1990, Hoasissa oli ollut oma asukashallintomalli jo 70-luvulta lähtien. Mallia on toki ajan saatossa muokattu moneen kertaan.

– Asukastoimintaan kuuluu vahvasti myös yhteisöllisyyden idea, joka helposti leimataan johonkin tiettyyn arvomaailmaan kuuluvaksi toiminnaksi. En ole koskaan halunnut ajatella sitä niin, vaan pikemminkin se on kanssaihmisten huomioimista ja yhdessä olemisen taitoa. Sitä halusimmekin korostaa Hoasin asukashallinnossa, toteaa Valkjärvi.

Yhteisöllisyyden kehittäminen alkoi näkyä Valkjärven johtamassa Hoasissa myös suunnitteluratkaisuissa, kun kerhohuoneita alettiin suunnitella lähelle sisääntuloauloja, jotta asukkaille saataisiin luontevia kohtaamisia. Samaa tarkoitusta palvelemaan on sittemmin toteutettu muun muassa talopesuloita lounge-tiloineen porrashuoneiden yhteyteen.

– Idea uuteen konseptiin tuli varmaankin Euroopasta, kun kävimme tutustumassa sisaryhteisöjen tekemiseen, muistelee Valkjärvi.

2010-luvulla Hoasilla kehitettiin yhteistilaratkaisuja entistä pidemmälle. 2010 Käynnistettiin Hoas-laboratorion nimellä kulkeva tutkimus- ja kokeiluprojekti, jossa etsittiin yhdessä opiskelijoiden kanssa uusia käytäntöjä, tuotteita ja palveluja vastuullisempaan ja onnellisempaan elämään. Tavoitteena oli viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden parantamisen lisäksi lisätä vuokra-asumisen energiatehokkuutta.

– Se oli ihan uudenlainen ote asiakaspalveluun ja koko alalle malli siitä, että näinkin voi asioita tehdä. Hoas-laboratorio avasi silmiä myös siihen, että vanhaan asuntokantaan voidaan tehdä kasvojen kohotuksella viihtyisyyttä. Olen iloinen, että Hoas-laboratorion ideaa on jalostettu Hoasissa hienosti eteenpäin, iloitsee Valkjärvi.

Ensimmäisiä laboratiotuloksia saatiin ihailla muun muassa Jätkäsaaressa, jonne valmistui kaksi uuden ajan kohdetta. Toinen talo sijaitsee ns. sukupolvien korttelissa, jossa yhteisölliseen elämänmuotoon saatiin mukaan asuntoja niin perheille, ikäihmisille kuin myös Hoasin toimesta opiskelijoille.

– Näiden hankkeiden myötä aloimme pikkuhiljaa tulla näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa ja päästä kiinni kaupungin normaaliin rakenteeseen. Meillä oli onneksemme paljon hyviä kumppanuuksia, jotka olivat tärkeä tekijä hankkeiden eteenpäin viemisessä, kiittelee Valkjärvi ja antaa kiitosta samaan hengenvetoon kaupungeille ja päättäjille.

– Joskus vuoden 2005 paikkeilla meitä alettiin kuunnella eri tavalla. Ymmärrettiin, että nuoret tuovat kaupunkeihin elämää ja ovat tulevaisuuden veronmaksajia. Aloimme saada tontteja paremmilta sijainneilta ja pääsimme myös kaupunkien MAL-sopimuksissa selkeämmin esiin. Se toi suunnitteluun ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, toteaa Valkjärvi.

Vaikka tontteja saatiinkin, tarvittiin riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi myös täydennysrakennushankkeita. Niitä toteutettiin muuntojoustavastikin muun muassa rakentamalla lisäkerroksia valmiiseen taloon, toteuttamalla uimahallista asuntoja ja kunnostamalla vanha koulu asunnoiksi.

Hoas kehitti tiiviillä tahdilla Valkjärven aikana toimintaa, mutta kaikkeen ei silti lähdetty mukaan. Tämän päivän valossa voi varmasti todeta, että hyvä niin.

– Meitä houkuteltiin kovasti mukaan Pietariin vuosina 2008 ja 2009 ottamaan hallintaan asuntoja pitkällä vuokrasopimuksella. Onneksi ymmärsimme olla tarttumatta tarjoukseen, jonka arvioimme tuolloin taloudellisesti kannattamattomaksi, huokaa Valkjärvi.

Valkjärven toimitusjohtajakauden loppua kohden mentäessä peruskorjauksen tarve alkoi näkyä entistä voimakkaammin Hoasin asuntokannassa. Asuntomarkkinat puolestaan muuttuivat sijoittajien löytäessä vuokra-asuntobisneksen, mikä on tuonut Valkjärven mielestä vuokramarkkinoille uusia formaatteja ja ketterämpiä toimintatapoja kirittämään alan vanhoja toimijoita.

Näihin alan haasteisiin uudet keinot sai etsiä toimitusjohtaja Matti Tarhio, joka aloitti Hoasissa toukokuussa 2014 Heikki Valkjärven jäädessä eläkkeelle.

– Oli hienoa, että sain tätä kapulaa viedä eteenpäin ja havaita, että kapula jatkaa vauhdilla eteenpäin, kuvailee Valkjärvi tunnelmiansa pitkän viestiosuuden päätyttyä.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Mikko Käkelä

Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjan kaikki jaksot