Mitä kone ei osaa? Näitä 8 taitoa kannattaa nyt opetella tulevaisuutta varten

MEDIATIEDOTE 3.6.2055

Tulevaisuudessa arvostetaan yhä enemmän taitoja, joita ei voi mitata. Myötätunto, ajattelun taito ja kyky elää yhdessä ohittavat tekniset taidot, kun tekoäly yleistyy. Asiantuntijat listaavat kahdeksan avaintaitoa, joita koulujen ja yhteiskunnan tulisi nyt vahvistaa.

Tulevaisuudesta puhuttaessa pohditaan usein sitä, mikä muuttuu. Kiinnostavampaa voisi kuitenkin olla pohtia sitä, mikä ei muutu. Mitkä ovat niitä asioita, joihin tulisi satsata?

Vaikka tulevaisuutta ei pystytä ennustamaan, ennakoida silti kannattaa. Mitkä ovat futuristi Perttu Pölösen, Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen vetäjä ja erityisasiantuntija Venla Berneliuksen sekä neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokan mukaan sellaisia taitoja, joihin olisi hyvä panostaa nyt ja jotka todennäköisesti ovat hyödyllisiä tulevaisuudessa? Taidot on koottu toukokuussa 2025 Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Asumisen foorumi -tilaisuudessa, jonka teema oli tänä vuonna tulevaisuuden taidot.

Tulevaisuudessa työhaastattelussa saatetaan kysyä, mitä sellaista saan sinulta, mitä en saa tekoälyltä. Myötätunto on osa ihmisyyttä, ja se on taito, jota koneelle on vaikeampi opettaa. Vaikka kone voi antaa hyviä vastauksia moniin eri kysymyksiin, vain ihminen tietää esimerkiksi sen, miltä tuntuu olla nuori. Myötätunto tekee ihmisestä ainutlaatuisen.

Vaikka teknologiamme ovat kehittyneet valtavasti, sosiaaliset taitomme eivät ole aivan seuranneet perässä. Monien tulevaisuuden suurimpien haasteiden ratkominen vaatii teknologisten innovaatioiden sijaan sosiaalisia taitoja, yhteistyökykyä ja toistemme ymmärtämistä.

Aivomme ovat muovautuva elin, ja pystymme itse vaikuttamaan siihen, miten suhtaudumme erilaisiin asioihin tai mitä haluamme ajatella niistä. Ajattelun taito on sekä informaation sisäistämistä että ajattelun ohjaamista rakentavaan suuntaan. Mieleemme putkahtaa päivän aikana kymmeniä tuhansia ajatuksia: siksi on taito valita, mihin ajatuksiin tarttuu.

Ajattelun taitoa voi pitää yllä aivoja haastamalla – aina ei kannata mennä helpoimman kautta, vaikka ratkaisuja onkin nykypäivänä tarjolla. Ajattelua on harjoitettava kuin lihasta, sillä muuten se surkastuu. Esimerkiksi keskittymiskyvystä on tulossa supervoima.

Suurin osa meistä häviää jo nyt kielellisesti generatiiviselle tekoälylle, vaikka se on vasta 2,5-vuotias. Siksi meidän tulisikin keskittyä ja vaalia niitä taitoja, joita kone ei vielä osaa: ymmärtää omia ajatusprosesseja ja tarkastella niitä kriittisesti. Emme tarvitse lukutaitoa siksi, että kone ei osaa tehdä sitä – vaan siksi, että lukeminen muuttaa aivojamme. Yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä ei ole se, mitä kone osaa, vaan mitä ihminen on.

Kehittymiseen tarvitaan uteliaisuutta ja kyseenalaistamista, sillä oppiminen tapahtuu kokeilun jälkeisessä pohdinnassa. Uteliaisuus kuitenkin kuolee, jos emme saa tehdä virheitä. Jos pelkäämme epäonnistumista, emme uskalla kokeilla. Siksi olisi tärkeää, että esimerkiksi koulu olisi sellainen paikka, jossa voi epäonnistua turvallisesti.

Tulevaisuutta ei enää odoteta – sitä pelätään. Unelmien sijaan puhutaan ongelmista, ja nuoret kokevat toivottomuutta ja tulevaisuusvajetta ympäri maailman. Myönteinen tulevaisuus ei synny toivomalla, vaan tekemällä. Kun ihmiset saavat kokemuksen siitä, että he voivat vaikuttaa, toivo seuraa usein perässä. Jos ihmisellä on jotain, mihin hän uskoo, hän antaa yleensä paljon enemmän itsestään.

Emme voi tulevaisuudessakaan hallita kaikkea, ja siksi tarvitsemme henkistä joustavuutta ja hyväksymisen taitoa. Niiden avulla voimme oppia kohtaamaan sen, mitä elämä tuo – pelot, epävarmuudet ja ristiriidat. Vaikeina aikoina ihmisellä on usein suurin kyky kasvaa.

Kun tekoäly tekee kaiken teknisesti mahdollisen, ihmiseltä vaaditaan arvostelukykyä: mikä kannattaa tehdä, ei vain, mitä voi tehdä. Kun kaikki voivat tuottaa sisältöä, on tärkeää arvioida, mikä on sopivaa, tarkoituksenmukaista ja arvokasta.

Tulevaisuuden tärkeimmät taidot korostavat mitattavien teknisten taitojen sijaan ihmisen kykyä tuntea, kohdata ja tehdä arvovalintoja. Yksi keskeinen yllä lueteltujen tulevaisuustaitojen kasvualusta on peruskoulu. Se on paikka, jossa opitaan ihmisyyttä. Taidot voivat kehittyä kuitenkin muissakin ympäristöissä: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas haluaa edistää tulevaisuustaitoja asumisen arjessa.

”Asuminen voi olla muutakin kuin katto pään päällä – se voi olla sosiaalinen alusta ihmisten kohtaamiselle ja yhdessä kasvamiselle. Siksi kun Hoasilla suunnittelemme opiskelijoille asuntoja, mietimme myös keinoja rakentaa yhteisöllisyyttä ja luoda kohtaamispaikkoja ”, Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo.

Tiedotteen sisältö on koostettu Hoasin järjestämän Asumisen foorumi -tilaisuuden paneelikeskustelun pohjalta, jossa olivat mukana futuristi Perttu Pölönen, Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen vetäjä ja erityisasiantuntija Venla Bernelius sekä neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka. Tilaisuus järjestettiin 20.5.2025, ja paneelikeskustelussa syvennyttiin siihen, millaisilla taidoilla tulevaisuudessa pärjätään parhaiten.

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on noin 11 000 ja asukkaita reilut 19 000. www.hoas.fi