Asumisneuvoja avaa: Sanoilla on väliä 

Tässä artikkelisarjassa asumisneuvoja kertoo yhdestä Yhdessä turvallisesti -periaatteesta, siitä mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten voit omalla toiminnallasi vahvistaa turvallista ja kunnioittavaa ilmapiiriä Hoas-kodeissa.

Kannustetaan ja tuetaan toisiamme. Vältetään vähättelyä, pilkkaa ja toisten kommentointia – jokaisella on oikeus olla oma itsensä ilman arvostelua. 

Sanoilla on valtava voima – ne voivat joko vahvistaa yhteisöä tai hajottaa sen. Meillä kaikilla on vastuu siitä, miten puhumme toisillemme. Kun käytämme rakentavaa ja kannustavaa kieltä, se edistää positiivista ilmapiiriä ja vähentää väärinkäsityksiä. Pilkkaaminen, vähättely ja negatiiviset kommentit voivat aiheuttaa pitkäaikaisia haavoja, joten pyritään välttämään niitä. 

Yleisesti voi ajatella, että esimerkiksi toisen kehon, painon, pukeutumisen tai ulkonäön sekä elämäntapojen, ihmissuhteiden, perheasioiden ja koulutusvalintojen kommentointi kannattaa jättää suosiolla väliin. Jos kämppäkaveri haluaa näistä asioista kanssasi keskustella, hän tuo ne itse esiin.  

Ja kun asioista keskustellaan, on sanoilla väliä. Ne luovat pohjan sille, millainen ilmapiiri kodissa vallitsee. Puheen sävy, sanavalinnat ja ajoitus vaikuttavat suoraan siihen, kokeeko toinen itsensä kuulluksi, arvostetuksi ja turvalliseksi.  

On hyvä muistaa, että me kommunikoimme eri tavoin. Yksi rakastaa konflikteja siinä, missä toinen välttelee vaikeita keskusteluja hinnalla millä hyvänsä. Osa meistä on syntynyt puhumaan ja tuomaan näkemyksiään esiin, kun taas toisia kämppisten kanssa arkisista asioista keskusteleminen voi jännittää suunnattomasti. On kommunikointitapa mikä tahansa, voi asiansa esittää monella eri tavalla – siltoja rakentaen tai niitä polttaen  

Joskus kieli itsessään voi mutkistaa kommunikointia – varsinkin, jos kaikki käyvät keskustelua muulla kuin äidinkielellään. Käytetty kieli voi rajoittaa mahdollisuuksia ilmaista itseään tai esimerkiksi antaa erilaisia merkityksiä sanoille.  

On myös hyvä muistaa, että sanojen lisäksi sanaton viestintä – kuten ilmeet, eleet, katseet, kehonasento ja äänenpainot – vaikuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen valtavasti. Jos pyydät sanomaasi anteeksi, mutta samalla pyöräytät silmiäsi, vesität sanojesi merkityksen eleilläsi.  

Huumorikin voi joskus satuttaa, vaikka sen tarkoitus olisi ollut hyvä. Ironia, sarkasmi tai tutut heitot eivät aina toimi, varsinkaan silloin, jos ihmiset eivät tunne toisiaan hyvin tai tulevat erilaisista taustoista. Jos huomaa, että vitsi ei naurattanut toista, on viisasta pysähtyä ja miettiä, miksi näin kävi. Huumoria voidaan käyttää myös epäasiallisen käytöksen peittämiseen, esimerkiksi silloin kun puhutaan ihmisryhmistä halventavaan sävyyn ja tilanne kuitataan ”vain vitsiksi”. Kukaan ei ole velvollinen sietämään asiatonta käytöstä, vaikka se esitetään huumorin varjolla. 

Jos keskustelun jälkeen toisen sanomiset tai omat sanomiset jäävät mietityttämään, kannattaa asia käydä läpi.  

Jos huomaat, että kämppiksesi ei ole siivonnut yhteisiä tiloja, älä lähde syyttämään tai pilkkaamaan häntä. Kysy sen sijaan, voisiko hän osallistua yhteisiin siivouksiin, ja ilmaise huolesi asiallisesti ja ystävällisesti. Esimerkiksi: ”Hei, huomaan, että yhteiset tilat kaipaavat siivousta. Olisiko mahdollista, että voisimme kaikki osallistua niiden siivoukseen?” Tämä lähestymistapa on vähemmän syyttävä ja edistää yhteistyötä. 

Yhdessä turvallisesti -periaatteet ja artikkelisarja ovat osa Hoasin sosiaalista vastuullisuutta. Haluamme varmistaa, että jokainen asukas saa asua tasa-arvoisesti, reilusti ja omana itsenään.