Hiilijalanjälki

Hiilitiekartassa kuvataan ne toimet, joiden avulla päästöjä vähennetään halutulle tasolle. Hiilitiekarttamme on vielä melko karkealla tasolla, sillä tehtävien selvitysten pohjalta kartoitamme edelleen tehokkaimpia tapoja hiilidioksidipäästöjemme pienentämiseksi. Olemme joka tapauksessa sitoutuneet SBTi:n asettamiin päästövähennystavoitteisiin. SBTi varmentaa tavoitteet, mutta säätiöiden kohdalla varmennuksia ei tehdä. Tavoitettamme ei siis voida SBTi:n toimesta verifioida.

Hiilineutraaliuteen emme tällä hetkellä pyri, sillä käytännössä tämä vaatisi päästökompensaatiota. Päästökompensaatio on tällä hetkellä yleishyödylliselle säätiölle huomattava kuluerä ja se heijastuisi asukkaiden vuokriin. Lisäksi kompensointiin liittyy epävarmuuksia siitä, kompensoituvatko päästöt oikeasti aiotulla tavalla ja kompensoinnin suunnittelu ja seuraaminen maksaisi näin ollen myös henkilöresursseja.

Tällä hetkellä suurin päästölähteemme on käyttöomaisuus eli rakennuttaminen ja korjaaminen (7 355 tCO2e), joten meidän on hyväksyttävä uudis- ja korjausrakentamisen vaikuttavan huomattavasti hiilijalanjälkeemme. Vuosina, joina rakennetaan ja korjataan enemmän, päästömme ovat korkeammat. Päästölaskentamme huomioi vain rakennuksen tai korjaushankkeen valmistumisvuoden, jolloin vuosien väliset laskennalliset erot ovat merkittäviä.

Tästä syystä laskimme myös liikevaihtoon ja asuinpinta-alaan perustuvat päästöintensiteettimme, jotta voimme seurata hiilijalanjälkemme kehittymistä huolimatta vuosien välisestä vaihtelusta rakentamisen määrässä. Näin varmistamme, että suunta on oikea heilahteluista riippumatta.

Scope 1 -luokkaan kuuluvat yrityksen omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat päästöt. Näihin päästöihin lasketaan esimerkiksi työsuhdeautojen polttoaineen käyttö tai ostetut tietokoneet ja kännykät. Näihin päästöihin on usein helpointa vaikuttaa, koska ne linkittyvät suoraan yrityksen toimintaan.

Scope 1 päästömme ovat yhteensä koko hiilijalanjäljestämme 0,1 % (24 tCO2e). Vuonna 2023 päästöt olivat 43 tCO2e eli päästöt ovat tässä kategoriassa laskeneet vuoden takaisesta.

Tällä hetkellä ei ole perusteltua tehdä merkittäviä toimia tämän scopen päästöjen vähentämiseksi, sillä 99,9 % toimintamme päästöistä syntyy muualla. Kannattavampaa on tehdä pieniä muutoksia siellä, missä se on mahdollista, eikä aiheuta merkittäviä kustannuksia.

Scope 2:een kuuluu ostoenergia eli käytännössä Hoasin ostama sähkö ja lämpö.

Scope 2:n osuus kokonaispäästöistämme on 0 % eli 0 tCO2e. Nämä päästöt ovat laskettu markkinaperusteisesti. Vuonna 2023 ostoenergian päästöt olivat 7 738 tCO2e eli päästöt ovat pienentyneet.

Markkinaperusteinen laskenta perustuu kunkin hankitun energiatoimittajan ilmoittamaan päästökertoimeen. Koska Hoas ostaa kaiken ostoenergian joko tuotettuna fossiilittomilla energiamuodoilla tai hankkii kulutusta vastaavan määrän alkuperätakuita, on päästökerroin 0.

Jos laskenta tehtäisiin sijaintiperusteisesti eli energiankulutus kerrottaisiin maakohtaisilla keskiarvokertoimilla huomioimatta ostetun energian tyyppiä, olisivat päästöt tässä kategoriassa 9 960 tCO2e. Tällä hetkellä Hoasin suurin yksittäinen päästöjen lähde on käyttöomaisuus, jonka päästöt ovat 7 355 tCO2e. Mikäli ostoenergiaa ei siis hankittaisi uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna, olisi se suurin päästölähteemme.

Kaikki ostoenergia on hankittu lokakuun 2023 alusta alkaen uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna eli nollapäästöisinä.

Scope 3 sisältää myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli kaikki epäsuorat päästöt. Tällaisia ovat muun muassa jätehuolto, vesihuolto ja materiaalien hankinta. Lisäksi scope 3:een lasketaan Hoasin käyttöomaisuus eli käytännössä rakennuttamisen ja korjaamisen aiheuttamat päästöt. Scope 3 jakautuu 15 eri kategoriaan.

Scope 3:n päästöt kattoivat vuonna 2024 99,9 % Hoasin kokonaispäästöistä eli 17 704 tCO2e. Vuonna 2023 päästöjä scope 3:ssa oli 15 152 tCO2e, joten päästöt ovat kasvaneet.

Rakennuttamisen päästöihin vaikutamme vähähiilisen rakentamisen ohjeella, jonka avulla vaikutamme uudiskohteidemme hiilijalanjälkeen. Vuonna 2024 molempien uudiskohteidemme päästöt laskettiin perustuen uudiskohteen päästöselvitykseen sen sijaan, että laskenta olisi perustunut yleisiin kertoimiin. Näin saimme tarkennettua laskentaamme. Laskentaa tarkentamalla uudisrakentamisen päästöt pienenivät 69 % verrattuna siihen, että laskenta olisi perustunut yleisiin kertoimiin ja käytettyihin euroihin.

Ostetut tuotteet ja palvelut eli esimerkiksi huoltoyhtiöiden toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat merkittävä päästölähde. Tavoitteenamme on kaikkien suurten yhteistyökumppaneiden entistä tarkempi päästölaskenta tulevaisuudessa. Tarkemman päästölaskennan avulla voimme laatia päästövähennyspolkuja kumppanikohtaisesti ostamaamme palvelua koskien. Vuonna 2024 usea kumppanimme toimitti omat toimittajakohtaiset päästönsä Hoasin laskentaan. Näin saimme tarkennettua hiilijalanjäljen laskentaa. Kiinteistöhuoltopalveluiden toimittamien toimittajakohtaisten päästölaskelmien toimittamisella kiinteistöhuoltopalvelun laskennallinen hiilijalanjälki pieneni 2 049 tCO2e:stä 906 tCO2e:hen.

Käytännössä materiaaliperusteinen laskeminen eroaa kustannusperusteisesta laskennasta siinä, että kustannusperusteinen laskenta ei ota kantaa eurojen sisältöön. Esimerkiksi sähköautojen käyttöön siirtyminen nostaa yleensä kuluja. Näin ollen kustannusperusteisessa laskennassa laskennalliset päästöt kasvavat huolimatta siitä, että todelliset päästöt pienenevät. Materiaaliperusteisessa laskennassa huomioidaan, mihin euroja käytetään ja mitä todellisia päästöjä eurojen takaa löytyy.

Energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin on vaikea vaikuttaa ainakaan niillä keinoin, joita työkalupakissa on tällä hetkellä. Ne aiheutuvat esimerkiksi energiantuotantoon tarvittavan infran rakentamisesta. Ainoa keino, millä voimme näihin päästöihin vaikuttaa jossain määrin on energiatehokkuuden parantaminen ja tätä kautta energiankäytön vähentäminen. Toimia energiatehokkuuden parantamiseksi teemme jatkuvasti.