Kari Karvonen – Mukana kahden toimitusjohtajan valitsemisessa

Tässä Hoas opiskelijaelämän sydämessä -artikkelisarjassa Hoasin vaikuttajat vuosien varrelta kertovat säätiön vaiheista vuodesta 1969 nykypäivään.

Kiinteistöneuvos Kari Karvonen oli mukana Hoasin kahden toimitusjohtajan valitsemisessa ja näki hallituksessa säätiön muutokset asiakaspalveluhenkiseksi toimijaksi. Erityiskiitos johdolle tulee Säästöpankkiopiston kiinteistökehittämisestä ja finanssikriisin hyödyntämisestä opiskelija-asumisen eduksi.

Kari Karvosella on omakohtaisia kokemuksia siitä, miksi Hoasia on tarvittu turvaamaan opiskeluajan asuminen. Kun hän muutti Leppävirralta maalaispoikana opiskelemaan Tekniseen korkeakouluun maanmittausinsinööriksi, ensimmäisen vuoden kortteeri löytyi rouva Ester Törnruddin tarjoamasta huoneesta, jonka hän jakoi toisen pojan kanssa. Toiseksi vuodeksi asunto löytyi Tapiolasta vanhan omakotitalon kellarissa sijainneesta baarista, joka oli päätynyt vapaaksi vuokralle. Vuokra-asunnoista oli 60-luvulla huutava pula, jota tarvetta paikkaamaan Hoaskin perustettiin vuonna 1969.

– Kolmantena vuonna olin tavallaan talonvaltaaja. Kuulimme opiskelukavereiden kanssa, että TKY oli myynyt vanhan polin talon, joka oli jäänyt tyhjäksi. Kokosimme 14 kaverin porukan ja muutimme talon ylimpään kerrokseen. Kyllä me toki jotain vuokraakin maksoimme. Siellä saatiin asua vuosi rauhassa, ennen kuin taloa alettiin remontoimaan, minkä jälkeen kävin puhumassa TKY:n asuntotoimiston naisille kauniisti ja pääsin muuttamaan Otaniemen vastavalmistuneeseen taloon, muistelee Karvonen, joka kuvailee hymyssä suin teekkariaikaansa vuosina 1968 – 74 railakkaaksi, kaikkea hauskaa jäynää sisältäväksi ajaksi.

Omien sanojensa mukaan puhelias kauppamies ei lopulta päätynyt Kuopioon maanmittariksi, vaan lähti tekemään uraa Huoneistokeskuksen palveluksessa kiinteistökehittämisen merkeissä ja lopulta varatoimitusjohtajana. Hoasin hallitukseen hän päätyi TKY:n edustajana toimien varapuheenjohtajana vuosina 2002 – 2009 ja jäsenenä vielä 2010 – 2013. Tuolloin Karvonen oli OKO-konsernin kiinteistöjohtaja, josta toimesta jäi myös eläkkeelle.

– Olin ollut mukana TKY:n taloustoimikunnassa ja koska minulla oli kiinteistöosaamista, minut haluttiin mukaan Hoasin toimintaan. Tunsin toki Hoasia entuudestaan, sillä kiinteistömarkkinat ovat Suomessa erittäin pienet, kertoo Karvonen.

Karvosen hallitustyöskentelyn alkuun ajoittui toimitusjohtajan vaihdos Jorma Vanhasen jäädessä eläkkeelle.

– Hallituksen puheenjohtajana toiminut Mikael Jungner pyysi minua etsimään uutta toimitusjohtajaa, koska tunsin kaikki kiinteistömarkkinoiden toimijat. Heikki Valkjärven valinta oli hyvä asia, sillä hän toi mukanaan Keskosta yrityselämän kokemusta ja näkemystä, toteaa Karvonen, jonka hallitustyöskentely myös päättyi toimitusjohtajan rekrytointiin Valkjärven jäädessä eläkkeelle. Tuolloin uuden tekijän etsimiseen käytettiin rekrytointiyritystä.

– Hoasin toimitusjohtajuus kiinnosti tuolloin laajasti ja hakijoita oli todella paljon. Loppusuoralla olleet kuusi hakijaa olivat kaikki erinomaisia osaajia, mutta Matti Tarhio vakuutti meidät haastattelijat asiaosaamisensa lisäksi teekkarihenkisyydellään, muistelee Karvonen ja kehuu jälleen hallitusta onnistuneesta toimitusjohtajavalinnasta.

Omalta hallituskaudeltaan Karvonen muistaa monia hyviä hankkeita, kuten onnistuneen tontinhankinnan Jätkäsaaresta, mutta Säästöpankkiopiston kaupan ja kiinteistökehittämisen hotelliksi ja asuinrakennuksiksi hän haluaa nostaa erityisesti esiin.

– Säästöpankkiopiston hanke oli hirveän hyvä suoritus Hoasilta. Sen tiimoilta tehtiin valtavasti töitä kaavamuutoksesta lähtien, ja tulos oli erinomainen. Aikaansaadut asunnot syntyivät lähes ilmaiseksi, joten kyllä se oli erittäin tulosvaikutteinen hanke, kehuu Karvonen.

Myös finanssikriisi kääntyi lopulta Hoasin voitoksi. Säätiössä pohdittiin tuolloinkin tarkasti kohteiden sijaintia, joka oli ja on yhä Hoasin taloudellisen kannattavuuden ydinkysymys.

– Kun finanssikriisi alkoi, Hoasissa ymmärrettiin hyödyntää kriisi hyvien tonttien saamiseen. Säätiötä johdettiin jo tuolloin kuin hyvää liikeyritystä eli tarvittaessa pystyttiin myös räväköihin ja nopeisiin muutoksiin. Säätiömuoto muuten mahdollistaa hyvin pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan, jossa ei ole tarvetta markkinaehtoisiin ratkaisuihin, toteaa Karvonen, joka seuraa kiinteistömarkkinoita edelleen myös eläkkeellä ollessaan.

– Tiedän, että Hoas on edelleen hyvin johdettu, luottokelpoinen toimija markkinoilla, ja tekee erittäin tärkeää työtä opiskelijoiden asumisen edistämiseksi. Opiskelijoiden asuntojen tarve ei ole mihinkään häviämässä ja siksi siihen tuotantoon kohdistuvaa tukea ei pitäisi vähentää, painottaa Karvonen.

On arvioitu, että Helsingissä vain 20 – 30 prosenttia opiskelijoista saa kohtuuhintaisen opiskelija-asunnon. Vuonna 2025 opiskelijat siirtyvät yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisän piiriin ja asumistuki pienenee suurimmalla osalla opiskelijoista. Muutoksen arvioidaan lisäävän Hoasin asuntoihin hakeutuvien määrää merkittävästi.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Mikko Käkelä